Menu
Menu
Sähköautoja on helppo vastustaa väitteillä, että latauspisteitä on liian vähän ja lataaminen hidasta. Tämä ei pidä paikkaansa. Sähköautojen latausverkosto kasvaa vauhdilla, ja moderniin sähköautoon saa suurteholatureilla puolessa tunnissa virtaa seuraavaa 200–300 kilometriä varten. Epäilijöille voi myös muistuttaa, että sähköautoa voi ladata kotipihassa, mutta bensa- tai dieselautolla joutuu aina lähtemään huoltoasemalle.
Kieltämättä sähköautoilija joutuu miettimään hitusen polttomoottoriautoilijaa huolellisemmin, miten taittaa pidemmät matkat. Tulevaa sähköautoilijaa – kuten minä – askarruttaakin alussa, miten oppii päivittäiset latausrutiinit. Aiheesta on kuitenkin tietoa netti pullollaan ja hyvää vertaistukea saa vaikkapa Facebookin keskusteluryhmissä (esim. Latausverkosto – Nyt). Kun aiheeseen tutustuu, ei sähköautoilu ole polttomoottorilla ajelua kummempaa.
Yritykselle sähköauto työsuhdeautona voi olla rekrytoinnin vetovoimatekijä, sillä vastuullisella autovalinnalla voi vähentää päästöjä ja ottaa kantaa ympäristöasioihin. Vetovoimaa lisää, jos työpaikalla on myös mahdollisuus ladata autoa työpäivän aikana.
Työnantajan maksama lataaminen työpaikalla tai julkisessa latauspisteessä on verovapaa etu ainakin vuosina 2021–2025. Sen sijaan työnantajan kustantama kotilatauslaite on työsuhdeauton verotusarvoa nostava lisävaruste.
Myös pienyrittäjän leasing- ja työsuhdeautoksi sähköauto sopii hyvin. Autoveron poisto laski sähkäreiden hintoja, ja niiden verotusarvon merkittävä lasku on niin ikään iso houkutin. Sähköauton kilpailukykyisyys kaikilla mittareilla varmisti sen, että seuraava leasingautoni on sähköauto.
Ilman kotilatauspistettä sähköautoilu voi olla työlästä. Omakotiasuja voi tehdä päätöksen sellaisen hankinnasta itse. Lataamista varten kannattaa asennuttaa kiinteä latauslaite – samalla varmistetaan, että talon sähköjärjestelmät kestävät kuormituksen. Kotilatauspisteiden teho on yleensä maksimissaan 11 kilowattia (kW).
Myös kerros- tai rivitaloyhtiöissä pitää varmistaa, että sähköjärjestelmät kestävät mahdollisesti useamman auton lataamisen. Jos lämpötolpissa ei ole tarpeeksi tymäkkää kaapelia tai talossa riittävän kokoisia sähköpääkeskuksia, joudutaan tekemään sähköremontteja – tai tyytymään hitaaseen latausnopeuteen, jota myös tilapäislataukseksi kutsutaan. Latauspisteet ovat kuitenkin kiinteistön arvoa nostava investointi.
Meidän taloyhtiössämme tehtiin päätös, että latauspisteitä asennetaan tarpeen mukaan lämmitystolppien yhteyteen. Latauspisteestä maksetaan hieman korkeampaa autopaikkamaksua sekä sähköstä käytön mukaan. Kotilataus – jota myös peruslataukseksi kutsutaan – riittää itsellä hyvin päivittäisten kaupunkiajojen ylläpitolataukseen. Jos tarvitsen ladata autoa paljon ja nopeasti, kurvaan kauppakeskukseen korttelin toiselle puolelle.
Latausoperaattoreita on paljon: sähköä tarjoavat paikalliset sähköyhtiöt, ja isoja toimijoita ovat myös mm. Virta, Charge & Drive, K-lataus sekä ABC:n lataus. Myös kauppakeskukset, pysäköintihallit tai hotellit houkuttelevat asiakkaita latauspisteillä – osa niistä voi olla jopa ilmaisia. Käytäntö vaatii, että sähköautoilijalla on useamman latausoperaattorin sovellus, mutta käytäntö myös opettaa nopeasti, mitkä niistä ovat omien reittien varrella ja mitä eniten tarvitsee.
Julkisia latauspaikkoja on tällä hetkellä noin 1 500, ja niissä noin 5 000 eri tehoista latauspistettä.
Pikalatauspaikat esimerkiksi kauppakeskuksissa (ns. asiointilataus) ovat yleensä 50 kW:n tehoisia. Suurteholaturit, joita on esimerkiksi huoltoasemilla, antavat virtaa 150–250:n tai jopa yli 300 kW:n teholla.
Jokaisella operaattorilla on omat sovelluksensa, ja maksamista varten operaattori vaatii kirjautumisen ja luottokorttitietojen tallentamisen. Tämän jälkeen lataus käynnistetään joko älypuhelinsovelluksella tai erikseen tilattavalla RFID-lätkällä.
Latauksen hinta operaattoreilla vaihtelee, ja se määräytyy käytetyn ajan tai ladattujen kilowattien mukaan – näissä kannattaa olla tarkkana.
