Auton Cd-arvo, eli ilmanvastuskertoimen kuvaaja voi tuntua autonostajan silmissä varsin vähäpätöiseltä luvulta. Sillä on kuitenkin todellisuudessa yllättävän suuri vaikutus auton polttoaineenkulutukseen.
Tietokonemallinnus on nopeuttanut aerodynamiikan suunnittelua merkittävästi, ja autovalmistajat ovatkin onnistuneet pienentämään automallien ilmanvastuskertoimia reilusti.
Mercedes-Benzin julkaisemassa haastattelussa saksalaisvalmistajan aerodynamiikasta ja tuulitunnelien tuotekehityksestä ja -testauksesta vastaava johtaja Teddy Woll avaa aerodynamiikan merkitystä autoteollisuudessa.
Millaista roolia aerodynamiikka näyttelee autonsuunnittelussa?
Aerodynamiikka on älykäs keino automalliston keskimääräisen polttoaineenkulutuksen vähentämiseksi. Lisäksi hyvä ilmanvastus pienentää kuilua normikulutuksen ja ajotilanteessa mitattujen kulutuslukemien välillä. Aerodynamiikan hyödyt ovat suurimmillaan kovimmilla nopeuksilla. Autojen keularakenteiden koko ja otsapinta-ala kasvavat monesta syystä: ihmiset ovat entistä pidempiä, sähköautojen akuille tarvitaan tilaa ja asiakkaat haluavat SUV-malleja.
Millaiset ovat henkilöauton tunnusluvut aerodynamiikan suhteen?
Meillä parhaan tuloksen saavuttaa nykyinen A-sarjan sedan, jonka keulan tuuliala on 2.19 m2 ja Cd-arvo 0.22. Tulos on sarjatuotantoautojen maailmanennätys.
Voidaanko paremman aerodynamiikan hyötyjä esittää selkeinä lukuina?
Jos Cd-arvoa voidaan leikata yhdellä sadasosalla, esimerkiksi 0.24:stä 0.23:een, polttoaineenkulutus putoaa keskimäärin yhdellä desilitralla 100 kilometriä kohti. 140 kilometrin moottoritienopeudella pudotus on 0.2 litraa, mikä vastaa 5 gramman CO2-säästöä ajokilometrillä. Käytössämme ei ole toista keinoa, jolla kulutus putoaisi yhtä paljon yhtä edellisin keinoin. Saavuttaaksemme saman tuloksen auton rakenteita keventämällä meidän olisi kyettävä pienentämään auton painoa vähintään 50 kiloa, 140 kilometrin moottoritienopeuksissa jopa 200 kiloa.
Millaisia kehitysaskelia olette ottaneet aerodynamiikassa uranne aikana?
Autonvalmistuksessakin koetaan eturistiriitoja erilaisten vaatimusten välillä. Siksi kaikki mallimme eivät automaattisesti ole aerodynaamisempia kuin edeltäjänsä. Yleisesti ottaen kehitys on kuitenkin ollut huimaa, erityisesti SUV-malleissa. Ensimmäisen M-sarjan Cd-arvo oli 0.40, kun uusi GLE nyt saavuttaa parhaan tuloksen koko segmentissä Cd-arvolla 0.29. Samaan aikaan sedanien ilmanvastus on pienentynyt noin 20 prosenttia.
Tuloksista on kiittäminen erityisesti digitaalisia suunnittelutyökaluja. Auton digitaalimallissa on 100 miljoonaa mittauspistettä, ja tulokset saadaan yhdessä yössä 99 prosentin tarkkuudella. Vielä vähän aikaa sitten vastaava simulointi kesti 6 kuukautta, ja tulokset olivat hyvin epätarkkoja.
Miten nämä kehitysaskeleet näkyvät käytännössä?
Olemme keskittyneet erityisesti ohjaamaan ilmavirtauksia moottoritilan, etupyörien ja alustan alueilla. Käytössä ovat esimerkiksi säätyvätt etusäleiköt, pyörien eteen asennetut ilmanohjaimet ja erikoisvalmisteiset aero-vanteet. Huomioimme jokaisen pienenkin yksityiskohdan; esimerkiksi takavaloissa on pienen pienet spoilerisiivekkeet, jotta ilman virtaus auton takaosassa olisi täydellistä.
Jatkuuko kehitys edelleen vai joko aerodynamiikan rajat on saavutettu?
Olemme tästä tasan yhtä mieltä. Sen sanoo jo yhtiömme mottokin: The Best or Nothing. Tietenkin lähestymme vähitellen mahdollisuuden rajoja, ellemme muuta dramaattisesti autojemme ulkonäköä entistä pidemmiksi ja solakammiksi ja varusta niitä kapeilla etu- ja takarenkailla. Toistaiseksi olemme kuitenkin tuulitunnelin ja tietokoneiden avulla löytäneet aina mahdollisuuksia pieniin parannuksin. Kaiken kaikkiaan: aerodynamiikka on tehokkain keino kasvattaa tehokkuutta.
Katso Mercedes-Benz-malliston uudet autot
Katso Mercedes-Benz A-sarja sedan-mallisarjan uudet autot
Katso myytävät Mercedes-Benz vaihtoautot
Katso myytävät Mercedes-Benz A-sarja sedan vaihtoautot
