Sähkö- ja hybridiautoista puhuttaessa yksi merkki on ylitse muiden, jonka edelläkävijyyttä on käytännössä mahdoton ohittaa. Ensimmäinen suuressa mittakaavassa valmistettu hybridi, Toyota Prius, esiteltiin kaksikymmentä vuotta sitten, ja siitä alkaen Toyotan tehtailta on rullannut ulos yli yhdeksän miljoonaa hybridiautoa. Toyota on ollut eturintamassa myös vetykäyttöisten polttokennoautojen kehityksessä, joskin Hyundai ehti ix35 Fuel Cell -mallin kanssa useita vuosia ennen Toyota Miraita markkinoille. Näitä kahta autoa lukuunottamatta vetyautoja ei kuluttajamarkkinoilta tällä hetkellä sitten löydykään. Hondalta on tosin tulossa loppuvuodesta myyntiin Clarity-nimellä kulkeva vetyautomalli.
Tässä kohtaa mieleen hiipii väkisinkin kysymys, voiko tekniikalle, jolle löytyy vain muutama automalli ja hyvin rajallisesti tankkausasemia, todella olla kysyntää ja kaupallisia markkinoita? Asiat on syytä laittaa oikeaan perspektiiviin.
Sähköautojen historia ulottuu aina 1800-luvun lopulle asti, mutta vasta vuonna 2010 esitelty Nissan Leaf teki läpimurron päätyessään massatuotantoon. Asiat olisivat voineet mennä myös hyvin eri tavoin ja sähköautoilu onkin hyvä esimerkki siitä, että politikoinnilla voi olla suuri merkitys. Aiheesta kiinnostuneiden kannattaa katsoa esimerkiksi Netflixistäkin löytyvä Who Killed the Electric Car -dokumentti.
Myös vetykäyttöisten polttokennosovellusten historiassa voidaan matkata yli sadan vuoden taakse, mutta autoissa tekniikka tuli kaupallisesti järkeväksi vasta 2000-luvun alussa, jolloin esiteltiin 700 barin korkeapaineiset tankit, joihin vetyä saatiin varastoitua aiempaa suurempia määriä. Vuodesta 2002 alkaen Japanin ja Kalifornian teillä on nähty polttokennokäyttöisiä ajoneuvoja niin Hyundailta, Nissanilta, Mercedes-Benziltä, Fordilta, Hondalta kuin Chevroletilta ja Toyotalta.
Suuressa mittakaavassa on siis melko yhdentekevää, kulkeeko vetyautojen kehitys muutamia vuosia akkusähköautojen kehitystä jäljessä. Jonkun täytyy olla markkinoilla ensimmäinen, ja vetyautojen kohdalla Hyundai on ottanut tämän pioneerin roolin tuomalla ensimmäisen massamarkkinoille tarkoitetun polttokennoauton ix35 Fuel Cellin vuonna 2014 myyntiin.
Otsikon kysymykseen siitä, onko vetyautojen kehitys vain Hyundain ja Toyotan puuhastelua ja epätoivoinen yritys heittää kapuloita akkusähköautojen kehityksen rattaisiin, on helppo vastata ”ei”. Vaikka julkisuudessa nähdyt Teslan Elon Muskin ”vetyautot ovat uskomatonta typeryyttä” kaltaiset heitot ovat omiaan synnyttämään vastakkainasettelua, suuret autovalmistajat ovat hereillä ja tuntuvat tiedostavan molempien, akkusähkö- ja vetyautojen, toisiaan täydentävät mahdollisuudet. Suurista pelureista esimerkiksi Audi on tullut ulos h-tron quattro -vetykonseptiautonsa kanssa, ja BMW:n on uutisoitu kehittävän polttokennotekniikkaa yhdessä Toyotan kanssa. Myös Mercedes-Benz esitteli hiljattain automallin, joka yhdistää vety- ja pistokehybridiauton.
Loppujen lopuksi sekä vety- että akkusähköautoilla on sama yhteinen tavoite, leikata liikenteen päästöjä. Siksi tuntuu typerältä, että keskusteluissa pohditaan, milloin Hyundai ja Toyota tulevat järkiinsä ja unohtavat vetyautojen kehityksen. Euroopassa tehdään seuraavien vuosien aikana merkittäviä panostuksia vedyn tankkausasemien lisäämiseksi. Tilannetta voisi verrata Teslan pikalatausverkoston kehitykseen, joka on muutamassa vuodessa kehittynyt merkittävästi. Esimerkiksi pinta-alaltaan pienessä Tanskassa ollaan pian vaiheessa, jossa vetyä on saatavilla jokaiselle tanskalaiselle järkevän matkan päästä. Tällä hetkellä maasta löytyy 10 vetyasemaa, mutta määrä aiotaan moninkertaistaa seuraavien vuosien aikana.
Tanskassa poliittinen ilmapiiri on ollut myönteinen vety- ja sähköautoilun kehittämiselle. Ehkä Suomessakin olisi aika ottaa tästä mallia, ja suunnata edes osa biopolttoaineisiin tarkoitetuista panostuksista sähköautoilun kehittämiseen.
Matkalla käytettävän vetyauton tarkat tiedot, hinta ja lisävarusteet: Hyundai ix35 Fuel Cell
Kaikki artikkelit tältä matkalta on koostettu Sähköautot -sivullemme.
Teksti ja kuvat: Teemu Granström, Autotalli.com
