Kilometrejä matkan aikana kertyy noin 2500, reitin kulkiessa Norjan, Tanskan, Saksa, Itävallan ja Italian kautta. Luvassa on siis takuuvarmasti upeita maisemareittejä, ja mikä parasta, matka taittuu ilman ajossa syntyviä hiilidioksidipäästöjä. Vetyauton pakoputkesta kun tulee ulos pelkkää puhdasta vettä. Matkaa pääsee seuraamaan reaaliajassa Hyundain julkaiseman mobiilisovelluksen kautta, joka löytyy sovelluskaupoista Android ja Apple -laitteille ”Fuel Cell 360”-nimellä. Luonnollisesti myös Autotallin Facebook-sivuille päivittyy matkan aikana tuoreet kuulumiset ja uusimmat artikkelit.
Vety jakaa mielipiteitä
Vetyautoilu on herättänyt viime aikoina paljon tunteita, ja esimerkiksi Teslan Elon Musk on ennättänyt kutsumaan vetyautoja ”uskomattoman typeriksi”. Käytännössä vedyllä kulkevat polttokennoautothan ovat täyssähköautoja siinä missä vaikkapa Teslat, mutta energia sähkömoottorille saadaan sähköverkosta lataamisen sijaan vedystä. Määrällisesti vetyautoja tuotetaan toistaiseksi hyvin marginaalinen määrä jopa muihin sähköautoihin verrattuna, joten vetytekniikka on helppo leimata jonkin sortin kuplaksi, jonka kehittämiseen muutama autovalmistaja pumppaa valtavia määriä rahaa.
Onko asia kuitenkaan näin musta-valkoinen? Siitä haluamme ottaa selvää reissatessamme pituus-suunnassa Euroopan halki vedyn voimin.
Etuja ja haasteita
Jos polttokennoauton ja akkusähköauton laittaa vierekkäin paperille, molemmista löytyy sekä etuja että ongelmia. Vetyauton ehdottomaksi valtiksi luetaan nopea tankkaus. Siinä missä vaikkapa Tesla Model S:n lataus kestää lataustavasta ja toivotusta toimintamatkasta riippuen kymmenistä minuuteista tunteihin, vetyauton tankkaus tyhjästä täyteen kestää muutaman minuutin. Hyundain vetyautolle luvataan täydellä tankilla 594 kilometrin toimintamatka, mikä vastaa hyvin Tesla Model S:n toimintasädettä täydellä akulla. Edullisemmat akkusähköautot jäävät toimintasäteeltään noin 150-200 kilometrin luokkaan.
Suurimpana haasteena vetykäyttöisten polttokennoautojen yleistymiselle pidetään tankkausverkoston hankalaa toteutusta. Siinä missä akkusähköautojen latauspisteitä pystytään perustamaan jo olemassa olevan sähköverkon myötä melkeinpä minne tahansa, vetyasemien pystyttäminen on astetta järeämpi operaatio. Suomesta löytyy tällä hetkellä kaksi vetyasemaa Helsingin Vuosaaresta ja Kouvolan läheltä Voikoskelta. Maailmanlaajuisesti suurimmat vetyasemamäärät löytyvät Japanista ja Yhdysvalloista Kaliforniasta. Euroopassa vetyasemia on parhaiten Norjassa, Tanskassa, Saksassa, Alankomaissa ja Iso-Britanniassa. Hyundai on julkaissut hiljattain mobiilisovelluksen, josta löytää helposti kaikki Euroopan vetyasemat. Matkalla Norjasta Italiaan tulemme hyödyntämään kyseistä sovellusta ja testaamaan vedyn soveltuvuuden pidemmillä matkoilla.
Vetyasemia on kritisoitu myös siitä, että vedyn kuljettaminen tankkauspisteille on ylimääräinen välivaihe verrattuna akkusähköautojen lataukseen. Kritiikki on sinänsä perusteltua, sillä esimerkiksi kemianteollisuuden sivutuotteena syntyvä vety täytyy rahdata tankkauspisteille, jolloin energiaa kuluu myös logistiikkaan. Toisaalta vetyä on mahdollista tuottaa myös suoraan tankkausasemilla puhtaasta vedestä vaikkapa aurinkosähkön avulla. Myös vedyn tuottaminen kotona tulee olemaan mahdollista jollain aikavälillä. Aivan kuten akkusähköautoissa, myös vetyautojen ekologisuus riippuu siitä, millä tavoin tarvittava sähkö tuotetaan.
Matka starttaa ihan pian! Tule seuraamaan Autotalli.comin ja Hyundai ix35 Fuel Cellin vetyautomatkaa täällä Autotalli.comissa ja Autotalli.comin Facebook-sivulla!
Matkalla käytettävän vetyauton tarkat tiedot, hinta ja lisävarusteet: Hyundai ix35 Fuel Cell.
Kaikki artikkelit tältä matkalta on koostettu Sähköautot -sivullemme.
Teksti: Teemu Granström, Autotalli.com // Kuvat: Hyundai
