Lue alta vinkit renkaanvaihtoon tai hyppää suoraan muihin rengasaiheisiin
Renkaiden vaihtaminen ja tarkastaminen
Talvirenkaat – rengastestivoittajat
Renkaanvaihto
Auton renkaiden vaihtaminen sujuu näppärästi ja turvallisesti omatoimiselta autoilijalta, mikäli renkaanvaihdon eri vaiheet ovat muistissa ja autotallista löytyy asiaan vaadittavat laadukkaat välineet.
Renkaanvaihto kannattaa pyrkiä suorittamaan hyvin valaistussa tilassa säältä suojassa. Näin esimerkiksi mahdollinen vesisade ja pimeys ei houkuttele tekemään renkaiden vaihtoa mahdollisimman nopeasti ja aikaa jää paremmin tarkistaa renkaiden, jarrupalojen sekä iskunvaimentimien kunto.
Renkaanvaihdon yhteydessä renkaan ollessa irti on kaikista helpoin hetki tarkistaa silmämääräisesti renkaan ripustusten kunto sekä renkaan taakse normaalisti jäävien osien, kuten jarruletkujen kunto. Huomiota kannattaa erityisesti kiinnittää siihen, näkyykö iskunvaimentimissa vuotoja, näyttävätkö jarrupalat hyväkuntoisilta ja näkyykö jarruletkuissa halkeamia ja väsymisen merkkejä.
Renkaanvaihdon jälkeen irrotetut renkaat kannattaa pestä huolellisesti ja jättää kuivumaan ennen varastointia. Renkaanhoitoaine on myös helppo levittää irrotettuihin renkaisiin.
Renkaiden pyörimissuunta
Renkaita vanteille asennettaessa sekä kesä- ja talvirenkaiden kausivaihdoissa tulee olle erityisen tarkka siitä, että renkaat asentaa autoon oikein päin. Oikea pyörimissuunta vaikuttaa merkittävästi auton turvallisuuteen. Talvirenkaat eivät poista vettä ja lumisohjoa renkaan alta pois kunnolla, jos pyörimissuunta on väärä. Nastarenkaissa nastat löystyvät puolestaan helpommin ja ne irtoilevat ennenaikaisesti.
Renkaan pyörimissuunnan voi tarkistaa renkaan kyljen merkinnöistä. Pintakuvioiltaan symmetrisissä renkaissa pyörimissuunta on merkitty nuolikuviolla. Epäsymmetrisissä renkaissa on puolestaa ”inside / outside”-teksti.
Epäsymmetrisissä renkaissa niiden ulkoreunassa on ohjaustuntumaa parantava jäykiste, joka ei toimi, jos renkaat asennetaan vanteille väärin päin. Tällöin rengas menettää ominaisuuksia etenkin kaarreajossa.
Mikäli renkaassa ei ole pyörimissuuntaa ilmaisevaa merkintää, se on suunniteltu toimimaan molempiin pyörimissuuntiin.
Mistä kohtaa auton voi nostaa?
Auton renkaidenvaihdon yksi kriittisiä kohtia on se, mistä kohti auton voi tunkilla nostaa ylös. Yleispätevää ohjetta oikeasta nostokohdasta on lähes mahdoton antaa, sillä kussakin autossa nostokohdat vaihtelevat. Oman auton nostokohta kannattaa tarkistaa auton käyttöohjekirjasta.
Yleensä nostokohta on merkitty auton rakenteissa kantavaan palkkiin nuolisymbolilla tai jonkinlaisella loveuksella. Nostokohdan ja hallitunkin nostolautasen väliin kannattaa asettaa mahdollisuuksien mukaan kuminen suojatyyny, joka estää nostokohtaa vaurioitumasta.
Renkaanvaihdon yhteydessä auton ylös nostettaessa kannattaa muistaa, että auton oma tavaratilan välipohjan alta löytyvä tunkki on yleensä tarkoitettu vain väliaikaiseen käyttöön vararenkaan asentamista varten.
Renkaiden kausivaihtoa varten kannattaa hankkia oman auton massaan riittävän tukeva hallitunkki, joka on paitsi vaivaton käyttää, se mahtuu yleensä matalammankin auton helman alle vaivattomasti.
Pelkän tunkin varassa renkaan vaihtaminen ei ole turvallista, ja tunkin viereen kannattaakin asettaa tarkoitukseen tehty pukki. Sellaisen puuttuessa lisäturvaa voi hakea esimerkiksi irtonaisesta pyörästä. Ennen auton alas laskemista täytyy kuitenkin muistaa varmistua siitä, ettei auton alle ole jäänyt työkaluja tai muita työvälineitä.
Hybridi- ja sähköautojen yleistyessä kyseisten automallien renkaanvaihdossa tulee kiinnittää erityistä huomiota auton nostopaikkaan, sillä akkujen jäähdytysputket on monissa automalleissa vedetty pohjassa läheltä helmoja.
Momenttiavain renkaanvaihdossa
Momenttiavain on hyvä työkalu, jolla voi välttyä pulttien kiristämisestä liian tiukalle. Oikean kiristysmomentin löytää oman auton käyttöohjekirjasta. Lopullinen kiristys tehdään yleensä vasta kun auto on laskettu alas tunkilta. Tyypillisesti sopiva kiristysmomentti on 110-120 Nm. Erityisesti alumiinivanteiden kanssa oikean kiristysmomentin tarkistaminen on tärkeää, jotta vanteet ja pultit eivät vaurioitu. Liika kiristäminen saattaa saada pultin porautumaan alumiinivanteen sisälle.
Renkaan pultit kiristetään niin sanotusti ristiin, eli kiristäminen tehdään vastapäisille, ei vierekkäisille, pulteille. Näin käydään läpi jokainen renkaan pultti.
Alumiinivanteiden jälkikiristys
Alumiinivanteiden kanssa renkaat tulisi jälkikiristää noin 100 kilometrin ajon jälkeen. Tällöin renkaita ei ole tarkoitus kiristää aiempaa enempää, vaan tarkistaa momenttiavaimen kanssa, että kaikki pultit ovat pysyneet halutussa kireydessä.
Mitä renkaanvaihdossa tulee muistaa? Katso tämä lista
- Tarkista renkaiden urasyvyys ennen vaihtoa ja ota huomioon niiden kuluminen kesän tai talven aikana. Vaikka urasyvyyttä olisi nippa nappa suositeltu neljä millimetriä, renkaat kuluvat kesän ja etenkin kevään aikana, jolloin ne voivat olla syksyllä jo sakkokunnossa.
- Älä asenna liian vanhoja renkaita autoon. Vaikka kulutuspintaa olisi vielä jäljellä, renkaiden ominaisuudet heikkenevät vuosien myötä. Renkaita ei tulisi käyttää yli kuutta vuotta ja niiden kokonaisikä (renkaan valmistusajankohdasta) ei tulisi ylittää kymmentä vuotta. Renkaan iän näkee renkaan kyljen DOT-merkinnästä. Esimerkiksi luku 1016 tarkoittaa, että rengas on valmistettu viikolla 10 vuonna 2016.
- Tarkista, että renkaat ovat kuluneet tasaisesti. Mikäli rengas on kulunut toispuoleisesti, auton ohjauskulmat saattavat vaatia säätöä.
- Katso, ettei renkaassa ole kivenpistoja tai epätavallisia halkeamia. Renkaan sivupintojen kumi on tyypillisesti riskialtista viilloille, joita voi syntyä esimerkiksi terävään kuopanreunaan ajettaessa.
- Asenna paremmat eli vähemmän kuluneet renkaat aina taka-akselille, olipa auto etu-, taka- tai nelivetoinen.
- Asennuksen jälkeen tarkista renkaiden ilmanpaine. Oikea ilmanpaine vaikuttaa niin polttoainetaloudellisuuteen, turvallisuuteen kuin renkaiden kulumiseenkin. Suositellut ilmanpaineet löydät auton ohjekirjasta tai esimerkiksi polttoainekorkin luukun sisäpinnalta tai ovenkarmien välistä.
- Alumiinivanteiden kiristys täytyy tarkistaa momenttiavaimella noin sadan kilometrin ajon jälkeen. Teräsvanteille jälkikiristystä ei tarvitse suorittaa.
- Pese talvirenkaat huolellisesti ennen varastointia. Säilytä renkaat pimeässä ja viileässä tilassa.
Renkaiden huolto ja renkaiden säilytys
Rengaspaineiden tarkistaminen sekä ilman mahdollinen lisääminen renkaisiin kuuluu auton ylläpidon tärkeimpiin yksittäisiin toimenpiteisiin. Rengaspaineet kannattaa tarkistaa kuukausittain.
Mikä on henkilöauton oikea rengaspaine?
Omaan autoon oikean rengaspaineen löytää autovalmistajan taulukosta, joka on tyypillisesti sijoitettu auton käyttöohjekirjaan, polttoainetankin luukun taakse tai esimerkiksi ovenkarmin sisäpuolelle. Rengaspaineet tulisi tarkistaa aina viilentyneistä renkaista. Pakkaskelillä kannattaa erityisesti varmistaa, ettei venttiili jää vuotamaan rengaspaineiden tarkistuksen jälkeen. Myös vararenkaan rengaspaine on syytä tarkistaa säännöllisesti.
Väärät rengaspaineet lyhentävät renkaiden käyttöikää ja huonontavat auton ajo-ominaisuuksia. Liian alhainen rengaspaine lisää myös polttoaineenkulutusta, joten renkaiden oikealla paineella on suora vaikutus autoilun kuluihin. Lisäksi suositellut rengaspaineet vaihtelevat sen mukaan, kuinka raskaasti ajoneuvo on kuormattu. Suuremmalla kuormalla rengaspaineet tulisivat olla kevyttä kuormaa kovemmat.
Myös ulkolämpötila vaikuttaa rengaspaineisiin. Autonrenkaan paine laskee noin 0,1 baria jokaista 10 celsiusasteen vähennystä kohden. Talvirenkaisiin suositellaankin tyypillisesti 0,2 baria korkeampia rengaspaineita.
Renkaan kuluminen väärillä ilmanpaineilla
Kaikki renkaat menettävät ilmanpainetta ajan myötä huomaamatta, minkä vuoksi rengaspaineet on hyvä tarkistaa vähintään kerran kuukaudessa. Rengas, jossa on liian matala rengaspaine kuluu normaalia nopeammin, mutta myös liian korkea rengaspaine voi kuluttaa rengasta epätasaisesti.
Rengaspaineiden lisäksi ajotavalla on suuri vaikutus renkaan kulumiseen. Paljon kiihdytyksiä, voimakkaita jarrutuksia ja nopeaa mutka-ajoa sisältävä ajotapa kuluttaa myös renkaita tavanomaista nopeammin. Hyvänä nyrkkisääntönä voi pitää sitä, että mitä suurempi polttoaineenkulutus omalla ajotavalla on, sitä suurempaa ja nopeampaa on myös renkaiden kuluminen. Uusissa autoissa laadukkaat ajonvakautusjärjestelmät mahdollistavat ajamisen aiempaa lujempaa esimerkiksi tiukkoihin mutkiin, mutta rivakka ajotapa kuluttaa renkaita salakavalan nopeasti.
Renkaiden vierintävastus
EU-rengasmerkintöihin kuuluu renkaan polttoainetaloudellisuutta symboloiva vierintävastusmerkintä. Mitä suurempi vierintävastus, sen suurempaa on myös polttoaineenkulutus. Renkaan vierintävastusta kuvaa rengasmerkinnoissä tarra, jossa renkaan vieressä on bensapumpun kuva. Vierintävastus ilmoitetaan kirjaimilla A-G, joissa A on polttoainetaloudellisin.
Eri luokkien välillä säästö polttoaineessa on noin 0,1 litraa sataa kilometriä kohden. Luokkien A ja G välillä on noin 7,5 prosentin suuruinen ero polttoaineenkulutuksessa, joten renkailla on merkittävä vaikutus auton polttoaineen kulutukseen. Nokian Renkaat on laskenut, että parhaimman ja huonoimman luokituksen saaneiden renkaiden välillä vuodessa voi säästää 90 litran verran polttoainetta.
Pyöränkulmat ja aurauskulmat
Mikäli autonrenkaat tuntuvat kuluvan epätasaisesti, syy saattaa löytyä pyöränkulmista. Pyörien ohjauskulmat vinoutuvat tyypillisesti voimakkaista tärähdyksistä esimerkiksi suuriin kuoppiin ajettaessa. Ohjauskulmat saattavat vääristyä myös hitaasti ajan saatossa, jolloin pyörät eivät ole enää suhteessa toisiinsa oikeassa asennossa.
Myös ajoneuvon aurauskulmat vaikuttavat renkaiden kulumiseen. Aurauskulmilla tarkoitetaan renkaiden pitkittäistä asentoa suhteessa auton koriin. Tavallisesti autonrenkaat ovat hieman sisäänpäin käännettynä edessä ja takana. Vääränlaiset aurauskulmat kuluttavat rengasta sisä- tai ulkoreunasta.
Renkaiden kantavuus ja raskas kuorma
Renkaiden kantavuusluokka ilmoitetaan rengasmerkinnän viimeisessä numerossa. Oheisessa taulukossa on ilmoitettu kantavuusluokat ja niiden enimmäiskuormat yhtä rengasta kohti kilogramoissa. Esimerkiksi kantavuusluokan 90 rengas kantaa 600 kilogramman kuorman, jolloin neljän renkaan kuorma voi olla enimmillään 2400 kg.
Milloin renkaan voi paikata?
Renkaiden paikkaus onnistuu turvallisesti tietyntyyppisissä rengasrikoissa. Mikäli renkaaseen on tullut pistomainen vaurio esimerkiksi ruuvista tai naulasta, paikkaus tavallisesti onnistuu. Jos autonrenkaaseen on tullut viiltomainen vaurio, korjaus ei tavallisesti onnistu. Varmin tapa pelastaa pistovaurion saanut rengas on viedä se ammattilaisen paikattavaksi rengasliikkeeseen, mutta automarketeissa myydään myös renkaan paikkaukseen soveltuvia työvälineitä omatoimisille autoilijoille.
Käytetyt renkaat ja vanteet
Autonrenkaita ja -vanteita ei ole välttämätöntä ostaa uusina, sillä verkosta löytyy paljon vähän ajettuja vaihtoehtoja käytettynä. Käytetty rengas voi olla hyvä vaihtoehto myös esimerkiksi silloin, jos omasta rengassarjasta yksi rengas rikkoutuu, mutta koko rengassarjaa ei halua vaihtaa vielä täysin uusiin.
Renkaiden pesu
Huolellinen renkaiden pesu on kaikista helpointa suorittaa renkaanvaihdon yhteydessä. Painepesuri soveltuu hyvin vanteiden pesuun, mutta kovin pistemäistä vesikuviota tulee välttää erityisesti renkaissa. Hellävaraisemmalla sumutusasennolla myös renkaita uskaltaa pestä painepesurilla riittävän etäisyyden päästä. Pistemäinen kovalla paineella ruiskutettava vesi voi vaurioittaa renkaan kumia.
Erityisesti vanteisiin tarttuu likaa voimakkaasti, joten vanteiden pesuun suunnitellun liuotinaineen käyttäminen on suositeltavaa. Myös erillinen vanneharja helpottaa hankalasti saavutettavien kolojen puhdistamista ja samalla pyöriin kertynyt kivipöly ja piki ei joudu kosketuksiin auton maalipinnalle käytettävän pesusienen kanssa.
Huolellisen pesun jälkeen renkaille sekä vanteille voi levittää tarkoitukseen soveltuvaa hoitoainetta, joka säilyttää renkaan kyljet pidempään kunnossa ja hyvännäköisinä.
Rengaspussit
Renkaiden säilytys rengaspusseissa suojaa niitä säilytyksen aikana valolta ja kosketukselta mahdollisiin vieraisiin aineisiin. Toisaalta renkaiden kausisäilytys muovisissa rengaspusseissa ei ole välttämättä paras ratkaisu, sillä renkaanvaihdon jäljiltä renkaat saattavat olla kosteita pusseihin laitettaessa.
Renkaiden tasapainotus
Renkaiden tasapainotus tehdään tyypillisesti liimaamalla lyijypainoja vanteiden sisäpuolelle. Epätasapainossa olevat renkaat tunnistaa helpoiten, jos auto täristää ajossa. Talvella epätasapainon ja tärinän voi aiheuttaa myös pyöränvanteisiin kertynyt jää ja lumi, joten ennen renkaiden tasapainotukseen viemistä pyörät kannattaa pestä huolellisesti vanneharjalla lämpimässä tilassa. Myös pöly ja hiekka voi aiheuttaa renkaiden epätasapainoisuutta.
Vanteiden lyijypainot myös irtoilevat ajan myötä, joten tasapainotus kannattaa tehdä aika ajoin renkaanvaihdon yhteydessä rengasliikkeessä. Tasapainotus kotikonstein ei ole helpoimmasta päästä.
Miten renkaat täytyy säilyttää?
Renkaat tulee säilyttää mieluiten tasaisen viileässä ja pimeässä tilassa, jossa ei ole kosteutta. Renkaiden paras säilytyslämpötila on noin +15 celsiusastetta. Yli 25 asteen ja alle 0 asteen lämpötilat voivat muuttaa renkaiden kumin ominaisuuksia ja lyhentää renkaiden käyttöikää.
Renkaiden säilytyksessä tulisi välttää kosteita tiloja erityisesti sateelta ja roiskevedeltä. Varastointitilan ilmankosteus ei saisi myöskään olla niin suuri, että vesi tiivistyy renkaan pinnalle. Valon suhteen renkaat vierastavat erityisesti suoraa auringonvaloa sekä keinovaloa, jonka ultraviolettipitoisuus on suuri.
Auton renkaat tulisi varastoida niin, että ne saavat levätä mahdollisimman luonnollisessa muodossa ilman, että niihin kohdistuu jännitystä, puristusta tai vääntymistä. Jos rengasta säilöö pitkään niin, että rengaspaineet laskevat ja kumi jää epämuodostuneeseen asentoon, rengas voi murtua kun se paineistetaan jälleen käyttöä varten.
Renkaiden varastoiminen suoraan esimerkiksi autotallin lattialle saattaa altistaa ne kosteudelle sekä erilaisille öljyille ja rasvoille.
Renkaita käsiteltäessä ja siirrettäessä tulee käyttää varovaisuutta, sillä pudottaminen ja heittely voi vaurioittaa renkaan jalkaosan.
Paljonko rengashotelli maksaa?
Mikäli renkaita ei halua tai ole mahdollista säilyttää kotona, rengashotellit ovat hyvä tapa huolehtia oikeaoppisesta säilytyksestä. Kerrostaloasujan kannattaa muistaa, että renkaiden säilyttäminen kellari- tai ullakkovarastossa saattaa olla paloturvallisuuden vuoksi kielletty taloyhtiön säännöissä. Rengashotelli maksaa AutoJerry-palvelun tilastojen mukaan Suomessa keskimäärin 80 euroa kaudessa, eli kesä- tai talvirenkaiden vaihtamisen välin. Vuosittainen kustannus on näin ollen keskimäärin 160 euroa vuodessa.
Mitä renkaanvaihto maksaa?
Renkaanvaihto ammattilaisen toimesta maksaa Kuluttajaliiton vuonna 2018 tekemän selvityksen mukaan edullisimmillaan 19 euroa ja kalleimmillaan 45 euroa. Pääkaupunkiseudulla hinnat vaihtelevat 25-45 euron välillä. Varsinaisen renkaan vaihtotyön lisäksi lisähintaa voi tulla, mikäli renkaat haluaa samalla esimerkiksi pesettää. Katso kuluttajaliiton kaupunkikohtainen hintavertailu täältä.
Rengasmääräykset
Suomen tärkeimmät rengasmääräykset tiivistetysti:
- Henkilö- ja pakettiautossa on joulu-, tammi- ja helmikuun aikana käytettävä talvirenkaita. Poikkeuksina ovat esimerkiksi auton kauppaan, korjaukseen tai katsastukseen liittyvät tilapäiset siirrot.
- Nastarenkaita saa käyttää 1.11.-31.3. välisenä aikana tai toista pääsiäispäivää seuraavaan maanantaihin, myöhemmän ajankohdan ollessa määräävä. Nastarenkaita saa kuitenkin käyttää myös muina aikana sään tai ajokelin niin vaatiessa.
- Renkaiden kulutuspinnan urasyvyyden tulee olla kesärenkaissa vähintään 1,6 millimetriä ja talvirenkaissa minimissään 3,0 millimetriä. Syvyydet mitataan renkaan pääurista, eli renkaan keskialueen kulutuspinnasta.
- Käytetyssä henkilöauton renkaassa ja kevyen kuorma-auton renkaassa nastojen ulkonema saa olla enintään 2,0 millimetriä.
- Renkaiden tulee olla mitoiltaan, rakenteeltaan ja ominaisuuksiltaan samanlaiset samalla akselilla asennettuna.
- Autoon saa vaihtaa alkuperäistä alemman nopeusluokan renkaat, mutta nopeusluokan on oltava kuitenkin vähintään Q, eli 160 km/h enimmäisnopeuteen kykenevät.
- Jos auton renkaan leveys poikkeaa alkuperäisestä yli 30 millimetriä, auto täytyy muutoskatsastaa. Renkaan ulkohalkaisijaa ei saa myöskään suurentaa enempää kuin 51 millimetriä, eikä leveyttä enempää kuin 102 millimetriä alkuperäiseen renkaaseen nähden.
- Vanhat renkaat tulee kierrättää rengas- tai autoliikkeen kautta. Renkaita ei saa viedä kaatopaikalle omatoimisesti. Uusien renkaiden hintaan sisältyy kierrätysmaksu.
Talvirenkaat
Talvirenkaat merkitään M+S -merkinnällä (Mud + Snow), mutta se ei vielä tarkoita, että renkaat olisivat erityisen sopivat suomalaisiin talviolosuhteisiin. Esimerkiksi niin sanotuilla Keski-Euroopan kitkarenkailla on M+S -merkintä, mutta ne on suunniteltu ennen kaikkea Keski-Euroopan leudompiin talviin sopiviksi.
M+S -talvirengasmerkintää laajemman testin läpikäyneet talvirenkaat merkitään niin sanotulla lumihiutalemerkillä 3PMSF (3 Peak Mountain Snow Flake), joka sekin löytyy renkaan kyljestä. Lumihiutalemerkin saadakseen renkaan on pitänyt läpäistä tiukemmat lumipitotestit.
Koska talvirenkaita on laadultaan hyvin monenlaisia, rengasvalinnassa kannattaa tukeutua puolueettoman tahon rengastestituloksiin (kts. Tekniikan Maailman vuotuinen talvirengastesti).
Monessa Keski-Euroopan maassa vain nastattomat talvirenkaat, eli kitkarenkaat, ovat sallittuja. Suomessa sen sijaan saa käyttää sekä nastarenkaita että kitkarenkaita.
Kesärenkaat
Lain mukaan kesärenkaat saa vaihtaa Suomessa alle 1.3. alkaen, mutta vaihtoajankodassa kannattaa ottaa huomioon sääolosuhteet. Syksyisin kesärenkaat tulee vaihtaa talvirenkaisiin viimeistään 1.12. mennessä.
Kesärenkaiden kulutuspinnan tulee olla pääurista mitattuna vähintään 1,6 millimetriä, mutta esimerkiksi vesiliirron välttämiseksi kesärenkaiden kulutuspinnan olisi hyvä olla vähintään 4-5 millimetriä.
Nastarenkaat
Uudet nastarenkaat tulee sisäänajaa välttämällä voimakkaita jarrutuksia ja kiihdytyksiä sekä kovaa mutkiin ajamista ensimmäisten 500 kilometrin aikana. Tällöin nastat asettuvat paikoilleen mahdollisimman hyvin ja renkaan käyttöikä on paras mahdollinen. Nastarenkaiden kanssa on myös tärkeää säilyttää renkaiden pyörimissuunta samana koko renkaan käyttöiän ajan. Mikäli pyörimissuuntaa vaihdetaan kesken kaiken, nastat löystyvät ja lähtevät irti helpommin.
Jokasään renkaat eli ns. Keski-Euroopan kitkat
Markkinoilta löytyy kesä- ja talvirenkaiden rinnalta myös niin sanottuja jokasään renkaita, jotka luokitellaan kesärenkaiksi, mutta jotka ovat saaneet myös talvirengasluokituksen M+S- ja 3PMSF -merkinnät. Jokasään renkaista on hyvä muistaa, että vaikka sellaisilla lain puitteissa saisikin ajaa läpi vuoden, niiden ajo-ominaisuudet ovat aina kompromissi. Kesällä niiden kitka lisää polttoaineenkulutusta eivätkä ne toimi vesikelillä kesärenkaiden veroisesti. Toisaalta talvella niiden pito lumella ja jäällä ei ole yhtä hyvä kuin varsinaisella talvirenkaalla.
Maastorenkaat
Nelivetoisissa henkilöautoissa käytetään samoja renkaita kuin muissakin henkilöautoissa. Maastoautoissa, myös katumaastureissa, tulee käyttää erityisesti tällaisiin ajoneuvoihin suunniteltuja renkaita, jotka kestävät suurempaa massaa, auton korkeampaa painopistettä sekä suurempaa maavaraa. Puhtaasti maasto- eli offroad -käyttöön suunnatut renkaat ovat vielä asia erikseen. Tällaisia renkaita ei kuitenkaan ole järkevää käyttää esimerkiksi katumaastureissa, joilla ajetaan valtaosa ajasta päällystetyillä teillä.
Sähköauton renkaat
Sähköautot asettavat omat haasteensa myös renkaille. Sähköautojen suuri ja välitön vääntö rasittaa myös auton renkaita erityisen paljon kiihdytyksissä, ja rengasvalmistaja Goodyear onkin havainnut testeissään, että sähköautoissa renkaat kuluvat jopa 30 prosenttia tavanomaista nopeammin.
Sen sijaan Nokian Renkaat on päätynyt erilaisiin tuloksiin tutkittuaan käytännössä sähköautojen renkaiden kulumista. Yhtiön mukaan renkaat kuluvat sähköautoissa perinteisiä polttomoottoriautoja vähemmän, sillä sähköautojen ajonhallintajärjestelmät kykynevät reagoimaan huomattavasti nopeammin renkaan pidon muutoksiin.
Myös renkaiden runkorakenne joutuu sähköautojen akustojen suuren painon vuoksi koetukselle. Toisaalta sähköautoissa on kriittistä, että auton renkaat olisivat mahdollisimman pienen vierintävastuksen omaavia, sillä vierintävastus vaikuttaa suoraan sähköauton toimintasäteeseen.
Usein kysyttyjä kysymyksiä renkaista
Milloin kesä- ja talvirenkaat täytyy vaihtaa?
Laissa on määritelty tarkasti ajankohdat, jolloin autossa tulee käyttää talvi- ja kesärenkaita. Nastattomia talvirenkaita saa lain mukaan käyttää vaikka läpi vuoden, mutta kesärenkaita pehmeämmät kitkarenkaat kuluvat kesän kuumilla teillä huomattavan nopeasti, eivätkä niiden ominaisuudet vastaa kesärenkaita. Näin ollen erityisesti ääritilanteissa kitkarenkaiden käyttäminen kesällä voi olla vaarallista ja esimerkiksi vesiliirtoon joutumisen riski on kesärenkaita huomattavasti suurempi.
Lain mukaan talvirenkaita tulee käyttää joulu-, tammi- ja helmikuun aikana. Nastarenkaita saa käyttää 1.11.-31.3. välisenä aikana, tai toista pääsiäispäivää seuraavaan maanantaihin, myöhemmän ajankohdan ollessa määräävä. Mikäli keliolosuhteet niin vaativat, myös muina aikoina nastarenkaiden käyttö on sallittua.
Renkaan urasyvyys – kuinka monta millimetriä riittää?
Talvirenkaan urasyvyys tulee olla lain mukaan vähintään 3,0 millimetriä, mutta suositus lumella ja jäällä ajettaessa on vähintään 5,0 millimetriä.
Kesärenkaiden urasyvyys tulee puolestaan olla vähintään 1,6 millimetriä, suositellun urasyvyyden ollessa vähintään 4,0 millimetriä. Pääurilla tarkoitetaan kesärenkaiden keskialueen kulutuspinnan leveitä uria.
Kesärenkaissa riittävä urasyvyys on tärkeä erityisesti sadekelillä. Mikäli kulutuspintaa on liian vähän, renkaan urat eivät pysty kuljettamaan vettä renkaan alta riittävän nopeasti pois, jolloin auto voi joutua vesiliirtoon, eli hallitsemattomaan luisuun. Vesiliirron aikana renkaan ja tienpinnan välille muodostuu vesipatja, joka estää renkaita koskettamasta tienpintaan, mikä johtaa auton ohjattavuuden katoamiseen.
Voiko kitkarenkaita käyttää kesällä?
Kitkarenkaita, eli nastattomia talvirenkaita, saa lain mukaan käyttää myös kesällä. Renkaan ominaisuudet eivät kuitenkaan ole suunniteltu kesän lämpimiin olosuhteisiin ja heikomman ajoturvallisuuden lisäksi kitkarenkaat myös kuluvat kesällä nopeammin. Suuria eroja varsinaisten kesärenkaiden ja kitkarenkaiden välillä voi olla esimerkiksi vesiliirtoa aiheuttavissa tilanteissa. Kitkarenkaiden kumiseos on kesärenkaita pehmeämpää, joten tuntuma tiehen ja jarrutusmatka voivat myös vaihdella kesärenkaisiin verrattuna.
Moni autoilija saattaa ajaa kitkarenkaat niin sanotusti loppuun kesällä, mikä saattaa johtaa vaarallisiin tilanteisiin. Jos renkaat ovat vaarallisen kuluneet jo esimerkiksi heinäkuun lopulla, kiusaus olla vaihtamatta välissä kesärenkaisiin ennen uusia talvirenkaita voi olla suuri. Jos kitkarenkaat tai nypityt nastarenkaat aikoo ajaa kesällä loppuun, kannattaa kysyä itseltään, ovatko renkaat ylipäänsä enää siinä kunnossa, että niillä on turvallista ajaa ylipäänsä.
Nastojen määrä
Nastarenkaissa myös nastojen määrään liittyy säädöksiä. On luonnollista, että nastarenkaista irtoaa nastoja käytön myötä, mutta eri renkaiden välillä ei saa määräysten mukaan olla yli 25 prosentin eroa nastojen määrässä. Esimerkiksi jos parhaassa renkaassa on jäljellä 100 nastaa, huonoimmassa pitää olla nastoja vähintään 75 kappaletta.
Nastojen määriä koski aikaisemmin tarkat säädökset, mutta nykyään rengasvalmistajat saavat itse päättää nastojen määrän. Renkaiden tyyppihyväksyntä tosin edellyttää, että renkaille suoritetaan asfaltin kulumista simuloiva testi ja rengas suoriutuu tästä annettujen raja-arvojen puitteissa. Testissä renkailla ajetaan neljäsataa kertaa asfalttipintaa jäljittelevän kiven yli, joka punnitaan ennen ja jälkeen testin. Näin saadaan selville, kuinka paljon renkaat kuluttavat asfalttia.
Nastojen sijoittelu renkaassa on sekin nykyään vapautettu rengasvalmistajien päätettäväksi. Aiemmin nastoja sai sijoittaa vain renkaan reunoille, mutta nykyään nastoja voi olla sijoitettu myös nastarenkaan keskiosaan. Esimerkiksi Nokian Renkaiden uusissa Hakkapeliitta 9 -nastarenkaissa on käytetty kahta erilaista nastatyyppiä, joista toisen tarkoitus on tarjota pitoa kiihdytyksissä ja jarrutuksissa, ja toisen sivuttais-suuntaisissa liikkeissä esimerkiksi mutkissa.
Kannattaako renkaista nyppiä nastat pois?
Nastarenkaiden muuntaminen kesärenkaiksi nastat pois nyppimällä voi vaikuttaa järkevältä tilanteessa, jossa renkaat eivät kelpaa enää talviajoon, mutta kulutuspintaa on kesärenkaalle lain vaatima määrä jäljellä. Todellisuudessa nastojen nyppiminen on kuitenkin vaarallista, sillä talvirenkaita ei ole suunniteltu toimimaan kesällä ja erityisesti vesiliirron riski kasvaa huomattavasti oikeisiin kesärenkaisiin verrattuna.
Renkaan tekninen ikä
Autonrengasliiton mukaan renkaat säilyttävät oikein varastoituina ja käyttämättöminä alkuperäiset tekniset ominaisuutensa jopa viisi vuotta. Tästä syystä uusina myytävät renkaat voivat olla enintään viisi vuotta myyntihetkeä aiemmin valmistetut. Yleisen hyvän kauppatavan mukaan asiakasta on hyvä kuitenkin informoida valmistusajankohdasta, mikäli kyseessä on yli kolme vuotta vanhat renkaat. Renkaiden ikääntyminen alkaa vasta niiden käyttöönoton jälkeen.
Autonrenkaan ikä on helppo tarkistaa renkaan kyljen merkinnöistä. Renkaiden valmistusajankohta selviää niin sanotusta DOT-merkinnästä, jonka nelinumeroinen tunnus kertoo renkaan valmistusajan. Esimerkiksi 2217 tarkoittaa, että rengas on valmistettu viikolla 22 vuonna 2017.
Renkaan käyttöikä tarkoittaa aikaa käyttöönotosta alkaen. Suositusten mukaisesti autonrenkaita ei kannattaisi käyttää yli kuutta vuotta, sillä renkaan kumin ominaisuudet heikkenevät ajan myötä, vaikka ajokilometrejä ei paljon kertyisikään.
Toinen tärkeä muistettava nyrkkisääntö on renkaan kokonaisikä, jonka suositus on enintään kymmenen vuotta. Tällä tarkoitetaan renkaan teknistä ikää alkaen sen valmistusajankohdasta. Jos renkaan on näin ollen ostanut esimerkiksi viisi vuotta valmistusajankohdan jälkeen, sitä tulisi käyttää enintään viisi vuotta.
Rengasmelu
Rengasmelu eli renkaan tuottama ääni on yksi autoilun mukavuuteen suuresti vaikuttava seikka. Rengasmelua voi mitata niin auton sisälle kuuluvana äänenä että auton ulkopuolelle kantautuvana äänenä.
Auton sisälle kantautuvaan ääneen vaikuttaa tietysti merkittävästi auton oma äänieristys. EU-rengasmerkinnöistä löytyy renkaiden melua koskeva merkintä, joka kertoo desibeleissä mitattuna, kuinka voimakas ääni renkaasta lähtee ulkona liikkuvien korviin.
Rengasmelu vaihtelee suuresti eri rengastyyppien välillä. Esimerkiksi talvirenkaissa nastattomat- eli kitkarenkaat ovat luonnollisesti nastarenkaita merkittävästi hiljaisemmat. Renkaan pintakuvio, kumiseos ja renkaan rakenne ovat tekijöitä, jotka vaikuttavat renkaasta lähtevän äänen voimakkuuteen.
Rengasmerkinnät – miten luen renkaiden merkintöjä?
Tyypillisin ja eniten vastaantuleva rengasmerkintä on autonrenkaat mitat ilmoittava merkintä. Renkaan ensimmäinen kolminumeroinen luku ilmoittaa renkaan leveyden millimetreissä. Sitä seuraava luku kertoo renkaan korkeuden leveydestä prosentteina. R-kirjaimen jälkeen ilmoitettu lukema kertoo puolestaan renkaan sisämitan tuumina, eli käytännössä kyseinen luku kertoo myös sen, minkä kokoisia vanteita renkaan kanssa voi käyttää.
Esimerkiksi rengasmerkintä 205/55R16 tarkoittaa sitä, että renkaan leveys on 205 millimetriä, korkeus 55 prosenttia tuosta leveydestä ja renkaan reiän halkaisija on 16 tuumaa. Kirjain ”R” tulee sanasta ”radial”, jolla tarkoitetaan kyseessä olevan vyörengas.
Käytännössä kaikki Suomessa myytävät renkaat ovat vyörenkaita, millä viitataan renkaan sisäpuolen rakenteeseen.
Matalaprofiilirenkaat
Mikäli renkaan korkeus on enimmillään 50 prosenttia renkaan leveydestä, on kyseessä niin sanottu matalaprofiilirengas. Tyypillisesti matalaprofiiliset renkaat ovat myös tavallista leveämpiä. Matalaprofiilirenkaiden ajotuntuma on korkeampaa rengasta parempi, mutta samalla joutuu tinkimään ajomukavuudesta. Myös ajomelu on matalaprofiilirenkaissa yleensä tavanomaisia renkaita suurempi.
Nopeusluokat
Rengasmerkinnöissä renkaan suurin sallittu nopeus ilmoitetaan nopeusluokkaa kuvaavalla kirjaimella. Esimerkiksi 205/55 R 16 94 V XL -merkityssä renkaassa kirjain ”V” ilmaisee renkaan nopeusluokan, jonka suurin sallittu nopeus on 240 km/h.
Käytännössä Suomen liikenteessä ei ole syytä hankkia suotta liian suurella nopeusluokalla varustettuja renkaita, mutta oman auton renkaiden nopeusluokka tulee ottaa huomioon, mikäli harrastaa automatkailua Saksan nopeilla moottoriteillä.
Renkaan nopeusluokka on siitä tärkeä, että liian hitaan nopeusluokan renkaat voivat kuumentua kovissa nopeuksissa ja menettää ajo-ominaisuutensa. Liian suuren nopeusluokan renkaat ovat puolestaa epämukavammat ajomukavuuden kannalta.
Tärkeimmät renkaan nopeusluokat ovat:
Q = 160 km/h
R = 170 km/h
S = 180 km/h
T = 190 km/h
H = 210 km/h
V = 240 km/h
W = 270 km/h
Y = 300 km/h
XL-renkaat eli vahvistetut renkaat
Mikäli rengasmerkinnästä löytyy kirjainyhdistelmä XL, se tarkoittaa renkaan olevan vahvistettu rengas. Sillä ei siis viitata renkaan poikkeuksellisen suureen kokoon, vaan tavanomaista suurempaan kantavuuteen. Vahvistetuissa renkaissa on useampia kerroksia ja vankempi rakenne.
Renkaan tekninen ikä, eli DOT-merkintä
Autonrengasliiton mukaan renkaat säilyttävät oikein varastoituina ja käyttämättöminä alkuperäiset tekniset ominaisuutensa jopa viisi vuotta. Tästä syystä uusina myytävät renkaat voivat olla enintään viisi vuotta myyntihetkeä aiemmin valmistetut. Yleisen hyvän kauppatavan mukaan asiakasta on hyvä kuitenkin informoida valmistusajankohdasta, mikäli kyseessä on yli kolme vuotta vanhat renkaat. Renkaiden ikääntyminen alkaa vasta niiden käyttöönoton jälkeen.
Autonrenkaan ikä on helppo tarkistaa renkaan kyljen merkinnöistä. Renkaiden valmistusajankohta selviää niin sanotusta DOT-merkinnästä, jonka nelinumeroinen tunnus kertoo renkaan valmistusajan. Esimerkiksi 2217 tarkoittaa, että rengas on valmistettu viikolla 22 vuonna 2017.
Renkaan käyttöikä tarkoittaa aikaa käyttöönotosta alkaen. Suositusten mukaisesti autonrenkaita ei kannattaisi käyttää yli kuutta vuotta, sillä renkaan kumin ominaisuudet heikkenevät ajan myötä, vaikka ajokilometrejä ei paljon kertyisikään.
Toinen tärkeä muistettava nyrkkisääntö on renkaan kokonaisikä, jonka suositus on enintään kymmenen vuotta. Tällä tarkoitetaan renkaan teknistä ikää alkaen sen valmistusajankohdasta. Jos renkaan on näin ollen ostanut esimerkiksi viisi vuotta valmistusajankohdan jälkeen, sitä tulisi käyttää enintään viisi vuotta.
Renkaiden kantavuus ja raskas kuorma
Renkaiden kantavuusluokka ilmoitetaan rengasmerkinnän viimeisessä numerossa. Oheisessa taulukossa on ilmoitettu kantavuusluokat ja niiden enimmäiskuormat yhtä rengasta kohti kilogramoissa. Esimerkiksi kantavuusluokan 90 rengas kantaa 600 kilogramman kuorman, jolloin neljän renkaan kuorma voi olla enimmillään 2400 kg.
61 = 257 kg 62 = 265 kg 63 = 272 kg 64 = 280 kg 65 = 290 kg 66 = 300 kg 67 = 307 kg 68 = 315 kg 69 = 325 kg 70 = 335 kg 71 = 345 kg 72 = 355 kg |
73 = 365 kg 74 = 375 kg 75 = 387 kg 76 = 400 kg 77 = 412 kg 78 = 425 kg 79 = 437 kg 80 = 450 kg 81 = 462 kg 82 = 475 kg 83 = 487 kg 84 = 500 kg |
85 = 515 kg 86 = 530 kg 87 = 545 kg 88 = 560 kg 89 = 580 kg 90 = 600 kg 91 = 615 kg 92 = 630 kg 93 = 650 kg 94 = 670 kg 95 = 690 kg 96 = 710 kg |
97 = 730 kg 98 = 750 kg 99 = 775 kg 100 = 800 kg 101 = 825 kg 102 = 850 kg 103 = 875 kg 104 = 900 kg 105 = 925 kg 106 = 950 kg 107 = 975 kg 108 = 1000 kg |
109 = 1030 kg 110 = 1060 kg 111 = 1090 kg 112 = 1120 kg 113 = 1150 kg 114 = 1180 kg 115 = 1215 kg 116 = 1250 kg 117 = 1285 kg 118 = 1320 kg 119 = 1360 kg 120 = 1400 kg |
121 = 1450 kg 122 = 1500 kg 123 = 1550 kg 124 = 1600 kg 125 = 1650 kg 126 = 1700 kg 127 = 1750 kg 128 = 1800 kg 129 = 1850 kg 130 = 1900 kg 131 = 1950 kg 132 = 2000 kg |
Talvirenkaat – rengasvertailujen parhaat
Laissa on määritelty tarkasti ajankohdat, jolloin autossa tulee käyttää talvi- ja kesärenkaita. Nastattomia talvirenkaita, eli niin sanottuja kitkarenkaita, saa lain mukaan käyttää vaikka läpi vuoden, mutta kesärenkaita pehmeämmät kitkarenkaat kuluvat kesän kuumilla teillä huomattavasti kesärenkaita nopeammin. Myös talvirenkaiden turvallisuusominaisuudet ovat kesän kuumina päivinä kyseenalaiset esimerkiksi jarrutusmatkan suhteen. Näin ollen erityisesti ääritilanteissa kitkarenkaiden käyttäminen kesällä voi olla vaarallista ja vesiliirtoon joutumisen riski on kesärenkaita huomattavasti suurempi.
Lain mukaan talvirenkaita tulee käyttää joulu-, tammi- ja helmikuun aikana. Nastarenkaita saa käyttää 1.11.-31.3. välisenä aikana, tai toista pääsiäispäivää seuraavaan maanantaihin, myöhemmän ajankohdan ollessa määräävä. Mikäli keliolosuhteet niin vaativat, myös muina aikoina nastarenkaiden käyttö on sallittua.
Parhaat talvirenkaat nousevat esiin testeissä
Riippumattomia talvirengastestejä toteuttavat useat automediat yhteistyössä Suomessa toimivien rengastestikeskusten kanssa. Rengastestit antavat kuluttajille hyvää tietoa turvallisten renkaiden valintaan.
Tekniikan Maailman talvirengasvertailussa (nro 18/2023) nastarenkaiden ykköseksi kohosi Nokian Hakkapeliitta 10, joka keräsi kehuja etenkin jääpidossa. Lumella nastarenkaan sanottiin olevan rauhallinen ajettava.
TM:n nastarengavertailun neljä parasta 2023:
1. Nokian Hakkapeliitta 10 (arvonsana 8,5)
2. Continental IceContact 3 (arvosana 8,4)
3. Goodyear Ultragrup Arctic 2 (arvosana 8,3)
4. Michelin X-iCe North 4 (arvosana 8,3)
TM:n kitkarengasvertailun neljä parasta 2023:
1. Continental VikingContact 7 (arvosana 8,3)
2. Goodyear UltraGrip Ice 3 (arvosana 8,3)
3. Nokian Hakkapeliitta R5 (arvosana 7,9)
4. Hankook Winter I*Cept IZ2 (arvosana 7,7)
Autoliiton kustantaman Moottori-lehden talvirengastestissä (nro 9/2023) laitettiin vastakkain laadukkaat kitkarenkaat sekä edulliset nastarenkaat. Voiton vei Goodyear UltraGrip Ice 3 kitkarengas (arvosana 8,6). Toiseksi sijoittui Nokian Hakkapeliitta R5 -kitkarengas (arvosana 8,5).
Goodyearin rengas oli Hakkapeliittaa parempi kiihdytyksessä ja jarrutuksessa lumella. Rengasta kehuttiin myös turvalliseksi ja helpoksi ajettavaksi märällä. Nokian Hakkapeliitta peittosi niukasti Goodyearin ajettavuudessa lumella ja kuivan tien jarrutuspidossa.
Kesärengastestin parhaat renkaat vuonna 2023
Tekniikan Maailman suuressa kesärengastestissä (nro 6/2023) parhaimmat sijoitukset keräsivät rengasvalmistajat Continental, Hankook, Michelin ja Nokia.
Tekniikan Maailman 2023 kesärengastestin voittajarengas Continental PremiumContact 7 hurmasi testiryhmän kuvailemaan rengasta poikkeukselliseksi ja käytännöllisesti katsoen täydelliseksi kesärenkaaksi. Continentalin sanottiin olevan moitteeton ajettava, hiljainen ja vierintävastukseltaan alhainen.
TM:n kesärengastestin neljä parasta rengasta 2023:
- Continental PremiumContact 7 (arvosana 9,4)
- Hankook Ventus S1 evo 3 (arvosana 8,7)
- Michelin Premacy 4+ (arvosana 8,7)
- Nokian Hakka Blue 3 (arvosana 8,6)