Työmatkalla auton ratissa tulee pohtineeksi kaikenlaista liikenteeseen enemmän ja vähemmän liittyvää. Kuluneina viikkoina biopolttoaineita valmistava Neste on mainostanut laajasti sataprosenttisesti jätteistä ja tähteistä valmistettua Neste MY biodieseliä, joka maksaa mainoksen mukaan noin euron verran perinteistä dieseliä enemmän sataa kilometriä kohden.
Ei kuulosta järin hintavalta, sillä biopolttonesteelle luvataan keskimäärin 90 prosenttia pienemmät kasvihuonekaasupäästöt.
Tieliikenteen päästöt ovat olleet tapetilla joulukuusta alkaen Liikenne- ja viestintäministeriön johtaman asiantuntijaryhmän julkaistua ILMO45-raportin, jonka päämääränä on liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen poistaminen vuoteen 2045 mennessä. Tavoitetasolla raportin sanomaa on vaikea kieltää, harva kai edes periaatteesta voi vastustaa aiempaa puhtaampaa liikennettä, mutta toteutustavoista voi olla montaa mieltä.
Nesteen mainokset biodieselistä herättivät pohtimaan, kuinka paljon valtio joutuisi maksamaan, mikäli se tukisi Nesteen suurimman osakkeenomistajan roolissa ”omaa” yhtiötään niin, että kuluttajille biodiesel olisi pumpulla perinteisen dieselin hintaista.
Neste ilmoittaa verkkosivuillaan Neste MY biodieselin olevan litrahinnaltaan keskimäärin 0,19 euroa perinteistä kalliimpaa. Koska vuoden 2018 autokantatilastoja ei ole vielä julkaistu, käy tyytyminen vuoden 2017 tilastoon. Tällöin vuoden lopulla tieliikennekäytössä oli 731 887 kappaletta dieselkäyttöisiä henkilöautoja.
Henkilöautolla ajetaan Suomessa keskimäärin 17 000 kilometriä vuodessa, jolloin dieselautojen määrällä kerrottuna niiden ajosuoritteeksi saadaan 12,44 miljardia kilometriä.
Mikäli dieselautot kuluttaisivat keskimäärin 6 litraa sadalla kilometrillä, polttoainetta kuluisi 746,52 miljoonaa litraa. Kun tämä luku kerrotaan Neste MY biodieselin 0,19 euroa korkeammalla litrahinnalla, kompensoinnin hinnaksi muodostuisi 141,83 miljoonaa euroa vuodessa.
Täytyy toki ottaa huomioon, että tästäkin summasta suuri osa muodostuu veroista, eli käytännössä puhuttaisiin hyvin maltillisen hintaisesta kädenojennuksesta dieselautoilijoille sekä ympäristölle.
Vaikkei tämä laskelma olekaan tieteellisesti täsmällinen, siitä saa varsin hyvän mittakaavan sille, kuinka pienellä summalla valtio voisi tehdä yli 12 miljardin ajokilometrin suuruisen ilmastoteon. Mikä parasta, tuo teko olisi mahdollista toteuttaa vaikka huomenna, toisin kuin haaveet liikenteen supernopeasta sähköistymisestä.
Teksti ja kuva: Teemu Granström
Kirjoittaja ajaa itse pienellä bensiinikäyttöisellä autolla, mutta kulkisi matkansa kaikista mieluiten täyssähköautolla tai talvisin modernilla neliveto-dieselillä.
