Olen hiljattain koeajanut lähinnä ylikalliita lehdistöautoja, joten oli vaihteeksi virkistävää saada viikon kestävään koeajoon jotain normaalia, nimittäin uuden Golf 1.5 TSI EVO:n farmariversio. Hintaa koeajoautolla kaikkine varusteineen ja veroineen oli 38.485,92 euroa, kalleimpien lisävarusteiden ollessa hieman yli tuhannen euron hintaiset kuljettajan apu Plus-paketti(1)ja Trailer-apu(2), sekä noin 800 euron arvoinen lisälämmitin kauko-ohjauksella ja ajastimella. Ajoin viimeksi uudella Golfilla vasta tammikuussa, mutta silloin alla oli järven jää ja Nokian Renkaiden uuden Hakkapeliitta R3 -kitkarenkaan testaus. Luovuin omasta vuosimallin 2011 Golfistani noin neljä vuotta sitten. Emme varsinaisesti eronneet ystävinä, mutta halusin palavasti tietää mikä on muuttunut. Älkää antako uutuuden EVO-nimen hämätä, kyse ei ole ralliautosta. Sport-ajotilan valintakin jäi huomaamattomaksi. Lue alta tunnelmat eri päiviltä, niin tiedät lämpeninkö uudestaan Golfille.
- Kuolleenkulmanavustin, kaistavahti, hätäjarrutusavustin, ruuhka-avustin, kaukovalojärjestelmä, kaukovaloautomatiikka ja mukautuva valojakauma, liikennemerkkien tunnistus, monitoimikamera kuljettajaa avustavia järjestelmiä varten
- Perävaunun peruutusavustin ja pysäköintiavustin sekä pysäköintitutka, peruutuskamera dynaamisilla apuviivoilla
Päivä 1
Jo autoa hakiessa tulee pieni pettymys. Tai enemmänkin siitä, etten koe mitään sitä tavallista yes-elämystä, joka lähes mistä tahansa uudesta autosta pitäisi syntyä jollain tavalla. Golfin uusin sukupolvi ei suoraan sanottuna ole se vaikuttavimman näköinen, varsinkaan farmarimallisena. Sisällä asiat ovat silti toisin. Ajoasennon saa säädettyä todella alas, joka korkealla keinuvien katumaasturien luvattuna aikana tuntuu taivaanlahjalta. Keskikonsolia hallitsee todella iso 12,3 tuuman kosketusnäyttö, joka osaltaan hälventää kokoluokassa tuttua muovista tunnelmaa. Etuistuimien välinen tila on pelkistetyn matala, seisontajarrukin on sähköinen ja sen vierestä löytyy myös Auto Hold -paikallaanpitoavustin. Oikea ilonaihe löytyy ratin takaa, kuljettajasta päin katsottuna. Kierroslukumittarin ja nopeusmittarin väliin on valittavissa huikea määrä eri informaatiota kuljettajan toiveiden mukaisesti, kuten miellyttävä kolmiulotteinen karttanäyttö. Kuljettajan katse pysyy näin suurimman osan ajasta tässä näytössä, eikä vilkuilua isoon keskinäyttöön edes oikeastaan tarvita.
Päivä 2
Herään aamulla 5:45 ja kuulen miten myrskytuuli natisuttaa ikkunoita, lunta sataa lähes vaakasuorassa. Talven tuiskua vastaan tässä Golfissa on salainen ase, polttoainekäyttöinen lisälämmitin. Aamulla herätyskellon soidessa myös auto lämpenemään ja lähtö pitäisi nopeutua huomattavasti. Puoli tuntia myöhemmin menen katsomaan miten auto jaksaa kadunvarressa. Muutaman asteen pakkasessa lisälämmitin on lämmittänyt auton jo mukavan lämpöiseksi vain puolessa tunnissa. Myrskun liukastamissa rampeissa Golf käyttäytyy tasapainoisesti ja rauhallisesti. Ohjaus ei ole urheilullinen, mutta kaupunkiajoon vaste ja tarkkuus on riittävä. Matala istuinasento korostaa miten helppo auto on tuntea tien päällä, tämä on se kuuluisa perstuntuma, joka usein unohdetaan autokaupoilla. Lentokentän täyteen ahdetussa parkkihallissa tulee yllättävä huono käänne. DSG-automaattivaihteisto ei salli hidasta ryömintää, jonka seurauksena ahtaassa parkkipaikassa säätämisestä tulee amatöörimaisen töksähtelevää.
Päivä 3
Palaan matkalta illan tullen Suomeen ja Golf odottaa minua viileänä lentokentän parkkihallissa. Kylmäkäynnistyksen jälkeen ajo ulos lentokentältä tuntuu nykivältä hetken aikaa pintakaasulla. Ei nyt kengurubensaa, mutta ikään kuin moottori ja vaihteisto empisivät samanaikaisesti mitä kuuluikaan tehdä. Kehälle päästyäni auto rullaa jo mallikkaasti ja eleettömästi. On ilahduttavaa huomata, että myös kompakti perheauto voi olla kiitettävän hiljainen. Vaikka sisällä katsojan silmään mikään ei vaikuta erityiseltä ja fiilis on hintaluokkaan tyypillinen mustan muovinen, niin melutaso on silti mukava. Jos ohjaamon molemmat näytöt ovatkin näyttävät ja selkeät, niin samaan aikaan huomaan, että ratin vakionopeudensäätimen +/- napit ovat eurooppalaisittain hämmentävän pieniä ja vaativat hyvää osumatarkkuutta, varsinkin kun alle on sijoitettu myös radion äänenvoimakkuuden +/- säätimet. Sinänsä harmi, koska tykkään varustetasossa mukana tulevasta mukautuvasta vakionopeudensäätimestä muuten.
Päivä 4
Koeajoauton vahvin puoli, farmarikori, pääsee tositoimiin kun kyytiin pitäisi pakata kolmen hengen laskettelukamat ja 150cm lumilauta. Vaikka Golfin tavaratila onkin mukavat 605 litraa, niin lauta osoittautuu turhan pitkäksi, ja tarvitsen myös takapenkit ihmisille. Apuun tulee takapenkkien välissä oleva suksiluukku, joka aukeaa kahdessa osassa, ensin yhdistettynä takamatkustajien kyynärnojana ja mukitelineenä sekä lopulta tasaisena alustana. Haittapuoleksi jää enää, että takamatkustajan turvavyötä on mahdotonta operoida luukun avaamisen jälkeen.
Golf varsinkin farmarimallisena ei hirveästi aiheuta riemunkiljahduksia matkustajille. Jos verrataan esimerkiksi uuteen Seat Leoniin, on vaikea ymmärtää miksei Golfin ulkonäköä ole uudistettu enemmän. Kyse ei ole siitä, etteikö Volkswagenilla osattaisi muotoilla autoja, onhan Transporterkin rujoudellaan komea tai uusi Arteon varsinainen kaunistus, mutta nimenomaan uusi Golf on tippunut designiltaan määrittelemättömään olotilaan vailla suuntaa.
Maantiellä Golf etenee loogisen eleettömästi. Tämä 150 hevosvoimainen versio 250Nm:n väännöllä pärjää liikennevirrassa, mutta erityisen dynaaminen se ei toki ole. Pitkähkön matkan takia jäi jopa hieman harmittamaan talliin samaan aikaan jäänyt Volvo V40, jolla olen ajanut pitkääkin matkaa mielikseni ja tunnelma sisälläkin on luokkaa ylellisempi kuin Volkswagenissa, huolimatta siitä että autot ovat saman hintaiset. Koeajovarustein Golfin hinta nouseekin verrattain korkeaksi eikä ole vaikea ymmärtää miksi saman konsernin Skoda ja Seat myyvät niin hyvin. Kyse on tätä nykyä hämmentävän samanlaisista autoista ja yhtä modernista tekniikasta, vain ulkonäkö ratkaisee.
Mikä ihmeen sylinterienlepuutustila? Uusi moottori on pääosin kiitettävän hiljainen ja käynnistyy eleettömästi. Kun koneen koko reserviä ei tarvita, se osaa sulkea kaksi sylinteriä neljästä, ja tällä on tietysti aito vaikutus myös kulutukseen. Ainoastaan korkealla kaasulla moottorin karkea ääni nousee esille, silloinkin hyvin hetkellisesti koska seitsenvaihteinen DSG-automaattivaihteisto on hanakka vaihtamaan nopeasti isommalle taloudellisuuden nimissä. 250 Nm:n ja hiljaisuutensa puolesta moottori onkin miellyttävimmällään matalilla muhkean väännön kierroksilla. Tämä 150 hevosvoiman versio ampaisee nollasta sataan 8,7 sekunnissa, joka on tavanomaista parempi, muttei toki erityisen sporttinen.
Päivä 5
Aamu valkenee kirkkaana ja kylmänä, pakkasen tuntuessa etelässäkin -20 asteelta. Auringonpaistetta kelpaa katsella myös peruutuskamerasta, joka pitää sisällään eri kuvakulmia ja pysäköintiapuja auttamaan kuljettajaa. Mercedeksen tavoin kamera on laitettu erikseen avautuvan luukun taakse, jottei linssi likaannu. Sinänsä mainiota, mutta luukku avautuu ja sulkeutuu niin raakasti kolahtaen, että se herpaannuttaa kuljettajan hetkeksi tarkistamaan mitä juuri tapahtui. Toisaalta, Volkswagenilla on ajateltu asioita niin pitkälle, että kuljettajan oven lokero on verhoiltu pehmeällä materiaalilla ja näin pysäköintikiekko ei kolise siellä matkan aikana. Hämmentävää, että joissain asioissa on huolehdittu yksityiskohdista näinkin tarkasti.
Päivä 6
Ajan Golfin aamuksi työpaikan parkkihalliin, joka on vahvasti saksalaisten premium-merkkien valloittama. Jään miettimään Volkswagenin hintapreemiota Seatiin ja Skodaan nähden. Näiden tasapäistyessä hintaero tuntuu yhä vaikeammalta, ja toisaalta tähän kokoluokkaan on ängennyt vahvasti myös Mercedeksen juuri uudistunut A-sarja, joka ei toki ole suoranaisesti edullinen sekään. Viimeistely Mercedeksessä on huomattavasti tyylikkäämpi ja vähemmän synkän muovinen kuin Golfissa, ja A-sarja on ajettavuudeltaan ehdottomasti luokkansa kärkeä.
Golfin ostajan kannattaa harkita tarkkaan myös miten paljon tavarankuljetusta aikoo harrastaa. Pärjäisitkö viistoperäisellä Audi A3:lla tai BMW 1-sarjalla ja saisit allesi astetta paremman brändin? Tai jos perusvarma Golf ei sytytä, voisiko yksilöllinen Mini onnistua paremmin tilavampana Clubman tai Countryman -korisena?
Päivä 7
Golf ei yllätä millään osa-alueella. Suurimmalle osalle ostajista tämä riittää ostokriteeriksi, mutta ymmärrettävästi yhä useampi katsoo saavansa enemmän rahalle vastinetta Skodan ja Seatin ratissa, tai toisaalta hakee selkeästi enemmän premiumia Mercedeksestä - Golfin premiumin jäädessä katteettomaksi. Golfilla on nyt ikää 44 vuotta, jota voi pitää upeana suorituksena jo sinänsä. Samaan aikaan autossa on havaittavissa selkeitä, iälle tyypillisiä tylsiä varmistelun elkeitä. Nuorempi kilpailijoiden sukupolvi on yhä paremmassa terässä ja niin toivoisikin, että Golf löytäisi uudelleen itsensä rohkeampana ja terävämpänä ennen keski-iän kriisiä. On selvää, että merkillä on viimeaikaisten pr-ongelmien kanssa työtä tehtävänä, mutta toisaalta uskon, että ne auttavat osaltaan merkkiä uudistumaan kilpailijoitaan voimakkaammin. Tämä Golf on ”ok”, muttei sinänsä tarjoa vielä uusia ostoperusteita. Auto tekee kaiken sen, mitä odottaisit Golfilta, mutta se on samalla myös ongelman ydin.
Teksti ja kuvat: Tomi Tuominen
