Etusivu / Artikkelit / Koeajo: Mercedes-Benz EQE SUV on mieletöntä luksusta

Koeajo: Mercedes-Benz EQE SUV on mieletöntä luksusta

Jaakko Isoniemi

Julkaistu: 30.6.2023 , Päivitetty: 30.6.2023 13.31

Keskikokoisten katumaasturien sarja on saanut uuden kuninkaan.

Koeajo: Mercedes-Benz EQE SUV on mieletöntä luksusta

Yksi asia on tehtävä heti selväksi: Mercedes-Benz tekee aivan järkyttävän hienoja sähköautoja. EQ-sarjan ABC-suora alkaa toki vanhentua, mutta sedanit EQE ja EQS sekä niiden katumaasturiversiot ovat aika lailla parasta, mitä rahalla tällä hetkellä sähköautomaailmassa saa.

Niistä tuorein on EQE SUV.

Oli hieman epäreilua hypätä kyseisen auton rattiin sen jälkeen kun oli ajanut viikon liki täysillä herkuilla lastatulla EQS SUV:lla. Se on kuulkaa käsittämättömän ylellinen ja hieno laite se. Mutta kun EQE SUV oli ollut viikon alla, en sen isoveljeä kaivannut.

Jos jollain autolla pitäisi ajaa ruuhka-Suomesta Utsjoelle ja takaisin, EQE SUV olisi valintani. Auto on ilmajousilla, erikoispenkeillä, premium-äänentoistolla ja toiminnallisuuksillaan niin ihastuttavan rentouttava kokemus, että miellyttävämpää matkanteosta ei ainakaan ratin takana voine saada.

Tilat autossa ovat siinä määrin mainiot ja kaikki näyttää niin kauniilta, että tuskin matkustajillakaan on kovin epämiellyttävää.

Teknologia pursuaa yli

Teknisellä puolella Mercedes on tehnyt loistavaa jälkeä. Autossa on niin läkähdyttävä määrä erilaisia toimintoja ja hienouksia, ettei niitä kaikkia ehdi viikossa testata eikä tässä kerrata, että joku jaksaa lukea jutun loppuunkin.

Kun autonomisen ajon ominaisuuksista puhutaan, usein homma lähtee liikkeelle Teslan niin sanotusta Autopilotista, joka on saanut myös eniten palstamillimetrejä. Siitä huolimatta se oli Mercedes-Benz, joka sai osassa Yhdysvaltoja ensimmäisenä luvan käyttää tason 3 autonomisia ominaisuuksia. Siis sellaista automaattiohjausta, jossa kuski voi irrottaa kätensä ratista ja silmänsä tiestä ja käydä vaikka kirjoittelemassa tämän jutun kommenttiosioon mietteitään. Nopeuden pitää pysyä alle 40 mailin eli 64 kilometrin tunnissa ja muitakin reunaehtoja on, mutta silti.

Tasolla 2 auto ajaa niin ikään itse itseään, mutta kuljettajan pitää pitää kiinni ratista ja olla jatkuvasti valmiina puuttumaan hallintaan.

Kolmostasoa ei tietenkään meillä saa markkinoida, mutta pohja on järjestelmässä sama: autojen vakionopeudensäädin ja aktiivinen kaistavahti toimivat aivan huippupehmeästi, säädellen nopeutta liki ihmismäisesti ja jopa ihmiskuljettajaa paremmin ennakoiden. Uskaltaisin varovaisesti väittää Mercedeksen ajoavustinjärjestelmiä alan parhaiksi. Pikaisella vilkaisulla Euro NCAP -turvatestaajat ovat samaa mieltä.

Uutuuksiin kuuluu myös niin kutsuttu läpinäkyvä konepelti -toiminto, jossa auto skannaa tien pintaa ja näyttää alla olevien esteiden sijainnin keskinäytön kuvassa. Tämä auttanee, jos auton aikoo viedä hankalampaan maastoon.

Sähköautopuoli on sekin aivan huippuluokkaa. Latauksen DC-maksimiteho ei ehkä säväytä, mutta latauskäyrä on oikein hyvä. Tähän autoon voi muuten ostaa myös 22 kW:n sisäisen AC-laturin. Katumaasturit eivät yleensä mitään aerodynaamisia ihmeitä ole, mutta Mercedes vetelee tässäkin omissa luvuissaan, kun muotoilu on hiottu pohjaa myöten tehokkaaksi. Kulutus pysyy aisoissa, vaikka autot ovat painavia ja kookkaita.

Autossa on vakiovarusteinen ilmalämpöpumppu, jonka väitetään tuovan jopa 10 prosenttia lisäkilometrejä. Tehokkuutta on parannettu myös fyysisesti etuakselista irtikytkettävällä moottorilla, jolloin eturenkaat pääsevät kestomagneettimoottorista huolimatta rullaamaan vapaasti kun vetoa ei tarvita. Vaikutus toimintamatkaan voi olla kuusi prosenttia.

Sähköautoilua tukee hienosti reitittävä navigointi, joka esilämmittää akun tarvittaessa ja näyttää akun arvioidun varauksen perillä. Se tuntuu pitävän hyvin kutinsa, ainakin poutasäässä ja nopeusrajoituksia noudattaen. Navigaattorin käyttö on muutenkin helppoa, tosin sitä vaivaa hienoinen viive hakutoimintoa käytettäessä. Mittaristossa EQ-sarjan autot näyttävät akun varaustilan lisäksi sekä arvioidun toimintamatkan että maksimitoimintamatkan.

Kalliit kuorrutteet

Sitten ovat ne lisäherkut, joiden takia näitä autoja ostetaan ja joiden ansiosta Mercedes on luksusluokassa muita pykälän edellä.

Otetaanpa esimerkiksi nelipyöräohjaus. Jättimäinen 7-paikkainen EQS SUV kääntyy nelipyöräohjauksella kuin A-luokan Mercedes. Tämä tavanomaisemman kokoinen EQE SUV, varustettuna 10-asteen takapyörien käännöllä, on aivan epätodellisen ketterä. Joku sanoisi, että näppärä kaupunkiauto. Tarujen mukaan Espanjan inkvisitio poltti näitä aikoinaan noitina.

Yhtä toismaailmallisen upea on ilmajousitettu alusta, joka on jopa piirun verran parempi kuin EQS SUV:ssa. Comfort-tilassa meno on silkinpehmeää ja vähän jäykempi Sport-tila ei sekään tee autosta varsinaisesti epämukavaa ja toimii jopa paremmin huonokuntoisella ja mutkaisella maantiellä.

Hieronnan, sähköisen sivuttaistuen ja tuuletuksen sisältävät penkit tekevät pitkienkin matkojen ajelusta ällistyttävän miellyttävää. Lisäksi tuulilasinäyttö on mahtavan hyvä ja muokattavissa, samaan tapaan kuin mittaristokin.

Äänentoistopuolella Burmesterin surroundit (1 360 euroa, ja niiden kanssa pakollinen kattoluukku 2 000 euroa) ovat erinomaiset ja muokattavissa upeasti mieleiseksi. Aiempien Mercedes-kokemusteni perusteella keskitason äänentoistokin (500 euroa) on hyvin hintansa väärti.

Mitenkään ilmaisia varusteet eivät muuten ole. Autoon saa lastattua helposti kymppitonnin jos toisenkin edestä ekstroja.

Ne pienet puutteet

Kun oikein etsimällä etsii, pientä nokan koputtamista löytyy aina, mutta varsinaisia puutteita autossa on oikeastaan vain yksi.

Ajo-ominaisuuksista pyyhkeitä täytyy nimittäin antaa jarrupolkimen toiminnasta. Kun rekuperaatio on päällä, poljin liikkuu itsestään kohti lattiaa eli se ei ole siellä, missä sen olettaa olevan. Samalla käytöstä tulee jäykkä ja tunnoton kokemus, mikä voi tehdä yllättävistä tilanteista hieman jännittäviä. Tietenkin Mercedeksen hätäjärjestelmien voi olettaa ottavan kopin ja kokonaan ilman rekuperaatiota jarrutustuntuma on kohtalaisen hyvä. Lisäksi jos on valinnut yhden polkimen taktiikan, jarruun ei juuri koskaan tarvitse edes koskea.

Pienemmistä parannusehdotuksista mainittakoon etumatkustajan puoli. Jalkatila tuntuu hieman ahtaalta ja ilmeisesti massiivinen Hyperscreen edellä toteutettu kojelauta vie suuren osan maisemasta.

Pidemmän aikaa Mercedeksen autoissa olleet ovien painikkeet istuinten muistille ja lämmitykselle sekä tuuletukselle ovat toki kauniit mutta tunnottomat ja niitä käyttäessä tulee helposti painaneeksi väärää nappia tai jopa sohaisseeksi vahingossa.

Langaton kännykkälaturi vaikutti heikkotehoiselta eikä ainakaan paksun kuoren läpi toimi kunnolla. Sen sijainti keskikonsolissa on myös hieman hankala, sillä luuria ei saa ulos, jos etummainen mukiteline on käytössä.

Kaiken kaikkiaan EQE SUV on liki täydellinen auto etenkin mukavuutta arvostaville ja paljon ajaville.