On autoja, joissa ei ole mitään järkeä ja autoja, joissa ei ole Suomessa mitään järkeä. Lexus RX 500h on bensaturbolla varusteltu Toyota-täyshybridi, joka kuuluu jälkimmäiseen kategoriaan.
Kyseessä on valtava suorituskykyinen katumaasturi, jonka käyttövoimana on siis fossiilinen polttoaine. Se tarkoittaa aika korkeita hiilidioksidipäästöjä, joka taas tarkoittaa aika korkeaa hintaa.
Kun auto maksaa 140 000 euroa, sillä pitää saada jo aika paljon. Lexuksessa toki saa paljon ja hienoja varusteita, mutta summa on silti aivan jäätävä. Vertailun vuoksi halvemmalla tai paljon halvemmalla kaupasta voi tarttua mukaan vaikkapa BMW X5 tai Porsche Cayenne pistokehybridinä.
RX onkin Lexuksen malleista se, joka on suunnattu Yhdysvaltain markkinoille. Siellä tämän auton lähtöhinta on rapiat 65 000 dollaria. Edellä mainituista autoista X5 kustantaa kymppitonnin enemmän ja Cayenne 30 000 taalaa enemmän. Suoria vertailuja Suomen hintoihin ei tietenkään kannata tehdä, mutta tästä pääsee kärryille ideasta.
Suomessa ei yksinkertaisesti näin isokokoisten tehoautojen kohdalla enää kannata maksaa tällaisia veroja, ellei nyt jostain syystä halua osallistua ilmaston lämmittämiseen ja Suomen valtion kassan kasvattamiseen. Sitä kassaa nimittäin pääsee kasvattamaan myös polttoaineveron kautta, sillä RX 500h hörppäsi koeajossa pahimmillaan kaupunkipyrähtelyssä liki 12 litraa satasella ja ihan optimioloissakin noin 7,5 litraa satasella. Verrokkikumppanit Saksasta liikuttavat lähemmäs sata kilometriä puoli-ilmaisella sähköllä.
Luotettava, ei jännittävä
Nyt kun on perusteltu, miksei missään nimessä kannata ostaa Lexus RX 500h F Sport+:aa, voin siirtyä kertomaan, miksi kannattaa ostaa Lexus RX 500h F Sport+.
Se on hieno auto. Siis ihan superhieno. Vakiovarusteista löytyy esimerkiksi nelipyöräohjaus, jollaista ei kovin moneen autoon saa edes kovalla rahalla.
Voimanpesänä toimii 2,4-litrainen kone, joka antaa aivan riittävästi potkua etenemiseen. Se ei nelipyttyisenä ole mikään maailman jännittävin tapaus äänimaailmaltaan tai muutenkaan, homma hoituu tyylillä ja takuuvarman miellyttävästi. Yksinhän se ei toki tähän pystyisi. Edessä ja takana pyörii äänettä sähkömoottorit, joiden ansioista kaasupoljinta runtatessa ei tarvitse odottaa, että asioita tapahtuisi. Etenkin, kun bensakoneen maksimivääntö on saatavilla jo 2 000 kierroksella.
Ajonautintoa korostaa mukautuva iskunvaimennus, joka normaaliasetuksella tekee ajosta oikein miellyttävää, joskaan ei aivan ilmajousitetun samettista. Sen pitäisi myös tehdä taikojaan kaarreajossa, mutta ihan hirveän rajusti autoa ei koeajolla tehnyt mieli kelien takia käsitellä. Ohjaus taas oli urheilullisuuspuolelta tarkasteltuna vähän tunnoton, mikä ei varsinaisesti tee sporttisesta kohtelusta helpointa mahdollista. Sporttisuutta löytää helpoiten mittaristosta, johon saa näkyviin ahtopaineen. Kierroslukumittari tulee näkyviin Sport-ajotilassa eikä haittaisi, vaikka sen saisi myös tuulilasinäytölle.
Auto tuntuu kovin varmalta. Neliveto puree, kaarteissa mennään kuin kiskoilla ja ohjaamo pysyy vakaana. Ehkei tällä nyt ihan hulluttelemaan pääse, ehkei se ole ihan tarkoituskaan. Luotettava muttei kovin jännittävä, kiteyttäisin.
Luotettavuuteen liittyen autossa on eräänlainen ennakoiva moottorijarrutus, jonka toiminnan huomaa kaupunkiliikenteessä heti. Jalkaa ylös ja auto hidastaa juuri sopivasti, kun edessä oleva ajoneuvo hidastaa. Järjestelmä tuntuu hyvin ennustettavalta ja loogiselta, mikä on jokseenkin hämmentävää. Vastaavia kun löytyy yleensä täyssähköautoista ja niiden toimintaa on usein todella hankala ennustaa.
Aasinsillalla päästään mukautuvaan vakionopeudensäätimeen ja aktiiviseen kaistavahtiin, joiden toiminta on ensiluokkaista.
Autohan on muuten todella hiljainen ihan asfaltin karkeudesta ja ajonopeudesta riippumatta. Kuljettajana voi keskittyä nauttimaan vaikka omista ajatuksistaan tai laadukkaasta äänentoistosta.
Kun kaikki toimii
Kaiken kaikkiaan autossa on sellaista Lexukselle ominaista japanilaista harmoniaa. Kokonaisuus pelaa hyvin yhteen ja pääasia on kunnossa: ratin takana viihtyy.
Eikä muuten vähiten penkkien ansiosta. Ajoasennon saa helposti täydelliseksi ja istuimet ovat erittäin miellyttävät. Sama pätee ohjaamon materiaaleihin. Tuntuma Lexuksen ohjaamossa on selvästi erilainen kuin vaikkapa saksalaispremiumissa ja henkilökohtaisesti olen hyvin mieltynyt siihen.
Niin ikään takapenkillä on valtavan ylellinen olo, sillä tilaa on joka suuntaan runsaasti ja istuimet on hyvin muotoiltu. Ne saa myös taakse nojaavaan asentoon, mikä toki syö tilaa takakontista. Se on muuten myös oikein tilava ja ilman lastauskynnystä. Polttomoottoriautolle poikkeuksellisesti myös keskikonsoli on tilava ja järkevästi suunniteltu.
Mukavuuteen liittyviä toiminnallisuuksia on runsaasti. Sen lisäksi, että takakontin saa luonnollisesti napista auki, myös takapenkit voi kaataa keskinäytön kautta. Istuimista löytyy lämmityksen lisäksi tuuletus ja kokonaisuuden voi automatisoida, eli auto päättää takapuolihikoilun asteen. Sama pätee ratinlämmittimeen.
Varsinaista napinan aihetta on oikeastaan vain Toyotan tavassa toteuttaa autojensa käyttöjärjestelmä. Henkilökohtaisesti ärsyttää aina, kun auto unohtaa, missä tilassa sitä on edellisen kerran ajettu ja niinkin yksinkertaiset toiminnallisuudet kuin automaattinen paikallapito eivät pysy ajokertojen välillä päällä. Muuten järjestelmä ei ole niitä aivan parhaita, mutta kun kyseessä ei ole sähköauto, myös vaatimustaso on alempana.
Onneksi näitä pieniä puutteita paikkaa, että auto on muuten oikeasti aivan todella vaivaton tapaus operoida. Keskinäytön pikanapin alta pääsee nopeasti kytkemään sen ärsyttävän ja pakollisen ylinopeusvalituksen pois päältä ja valitsemaan ajotilaa. Eniten käytetyt valinnat näkyvät heti pikanapin painamisen jälkeisessä näkymässä.
Ja kuten todettua, käytännössä kaiken tavanomaisen eli ilmastoinnin, penkit ja ratin voi automatisoida ja se automatiikka toimii.
Lexusta voisi verrata hyvään hovimestariin. Se hoitaa hommansa huomaamatta ja osaa ennakoida tarpeitasi. Kaikki sujuu ihan ilman, että asiaa tarvitsee ajatella.
Mutta palataanpa jälleen siihen hintaan. RX:stä on saatavilla myös selvästi huokeampi lataushybridi 450h+. Huomattavaa on, että autojen suorituskyky ei paperilla juuri eroa, mutta voin vakuuttaa, että 500h on ajokokemuksena selvästi parempi. Mutta ei yli 40 000 euroa parempi.
Muutenkin tässä hintakategoriassa on todella kovia ja hyviä autoja, niin ladattavina hybrideinä kuin täyssähköisinäkin. Jälleen kerran, auto sopii sellaisille Lexus-faneille, joilla ei ole pikkurahasta puutetta.
Lexus RX 500h
Hinta alk.: 139 015 € (täysin varusteltu, saatavilla olevat lisävarusteet kosmeettisia)
Tehdastakuu: 3 vuotta / 100 000 km
Tekniikka:
Moottorit: Nelisylinterinen bensiinimoottori ja kaksi synkronikestomagneettimoottoria
Iskutilavuus: 2 393 cm3
Teho: 200 kW (272 hv) @6000rpm
Vääntömomentti: 460 Nm @2000-3000rpm
Sähkömoottorin teho edessä: 64 kW (87 hv)
Sähkömoottorin teho takana: 76 kW (103 hv)
Kokonaisteho: 273 kW (371 hv)
Kulutus, yhdistetty (WLTP): 8,1 l / 100 km
Koeajokulutus: 7,5-11,8 l / 100 km
CO2-päästöt: 183 g/km
Voimansiirto: Neliveto, kuusiportainen automaattivaihteisto, täyshybridi
Akkutyyppi: Nikkelimetallihybridi
Suorituskyky:
Kiihtyvyys 0-100 km/h: 6,2 s
Huippunopeus: 210 km/h
Mitat:
Pituus: 4 890 mm
Leveys: 1 920 mm
Korkeus: 1 695 mm
Akseliväli: 2 850 mm
Maavara: 183 mm
Tavaratila takana / penkit kaadettuna: 612 / 1 678 l
Testiauton rengaskoko: 235/50R21
Omamassa: 2 110 kg
Polttoainesäiliön tilavuus: 65 l
Vetopaino jarruitta/jarruin: 750 / 2 000 kg
Lexus RX vaihtoautot
Lexus RX uudet autot
