Etusivu / Artikkelit / Koeajo: Honda CR-V – Lataushybridi sai lisää kokoa

Koeajo: Honda CR-V – Lataushybridi sai lisää kokoa

Arttu Toivonen

Julkaistu: 5.1.2024 , Päivitetty: 5.1.2024 10.32

Hondan taannoin uudistunut CR-V sai odotetun lataushybridiversion. Jos merkki ei ole täysin onnistunut sähköautojen valmistuksessa, on sillä selvästi kuitenkin homma hanskassa lataushybridien kohdalla.

Koeajo: Honda CR-V – Lataushybridi sai lisää kokoa

Kuudennen sukupolven Honda CR-V julkaistiin alunperin kesällä 2022, mutta saapuminen markkinoille kesti hetken aikaa: kansainvälinen lehdistö päästettiin sen rattiin viime vuoden lokakuussa, ja Suomeen autot saapuivat hetki tämän jälkeen.

Uusi CR-V tarjolla kahdella voimalinjalla, jotka poikkeavat melkoisesti toisistaan. Se toinen on niin kutsuttu täyshybridi, jossa pieni akku toimii avustavissa tehtävissä auttamassa kaksilitraista, nelisylinteristä polttomoottoria. Tuo malli tunnetaan nimellä e:HEV, ja se on nelivetoinen.

Täyshybridiversiota odotellaan saapuvaksi Suomeen näinä päivinä, ja siihen pääsemme tutustumaan myöhemmin.

Toinen, nyt ajettu painos on lataushybridi, lisämerkinnältään p:HEV. Sen akkupaketti on sijoitettu kardaanitunneliin vähän samaan tyylin kuin Volvo tekee omat lataushybridinsä tänä päivänä. Sillä erolla tosin, että toisin kuin Volvossa, ei Hondassa mikään pyöritä sen takarenkaita. Lataushybridimalli on siis aina etuvetoinen.

Akun kapasiteetiksi ilmoitetaan 17,7 kWh, mikä Hondan mukaan tarkoittaa 82 kilometrin täyssähköistä toimintamatkaa, optimiolosuhteissa toki. Lataus onnistuu yhdestä vaiheesta 6,8 kilowatin teholla.

Hondan hybriditekniikka on samalla tavalla persoonallinen kuin monen muunkin japanilaismaasturin. Bensiinimoottori ei mainittavasti pyöritä vetäviä pyöriä, vaan suurimman osan työurastaan se lähinnä jauhaa sähköä akulle ja sähkömoottoreille. Vaihteita automaattilaatikossa on vain kaksi.

Aiempaa väljempi

CR-V:n akseliväli kasvoi edeltävään sukupolveen nähden 15 millimetrillä, mikä näkyy takajalkatiloissa positiivisesti. Ei aiempikaan CR-V takatilojen osalta ollut mitenkään huono suoritus, mutta kuutossukupolvi parantaa tilannetta ennestään.

Lataushybridimallin tapauksessa sen tavaratila on nelivetoista normihybridiä reilut 30 litraa väljempi juuri akun sijoituksen puolesta. Tavaratilaa on 617 litran verran, mikä ei ole aivan luokan kovin lukema, mutta hyvin palkintosijoilla.

Toisaalta p:HEV:n polttoainesäiliön tilavuus on 46,5 litraa, mikä hieman laihanlaisesti tämän kokoluokan autoon. Laskennallinen toimintamatka akku ja tankki täynnä on silti riittoisa, sillä lukemaksi kerrotaan 828 kilometriä.

Ajoasento CR-V:ssä on mainio ja istuimissa riittää kokoa ja senttejä, vaikka sivutueltaan ne eivät olekaan erityisen sporttiset.

Takapenkillä silkan jalkatilan ohella huomio kiinnittyy takaoviin, jotka avautuvat liki 90 asteen kulmaan. Tämä ei ole aivan tavanomaista ja helpottaa penkille ja penkiltä nousua huomattavasti, lastenistuinten käytöstä puhumattakaan.

Miellyttävä alusta ja terhakka ohjaus

Talvikeleillä uudella CR-V:llä ajettaessa huomio kiinnittyy kahteen asiaan: alustaan ja ohjaukseen. Kummastakin pitää nimittäin lähettää kiitoksia valmistajan suuntaan, sillä monesta asiasta näkee ettei Hondalla ole menty helpoimman tai halvimman kautta.

Kaksiventtiili-iskunvaimentimet tekevät ajokokemuksesta melkoisen hyvän siihen nähden, että kyseessä on tavanomainen rautajousitettu alusta. Epätasaiset polanteet ja hidastetöyssyt liudentuvat CR-V:n pyörien alla ja ajo on koko ajan hyvin pehmeää, mutta silti täsmällistä.

Moottoritiellä ajaminen on tavanomaisen leppoisaa, eikä vaadi erityisiä taikatemppuja. Taajaman sisällä CR-V on hieman kankean oloinen, sillä etupyörien hieman nihkeä kääntökulma yhdistettynä 2,7-metriseen akseliväliin tekee parkkipaikkapyörittelystä hieman työlästä.

Mutta! Kun CR-V:llä ollaan liikkeellä, tapahtuu hämmästyttäviä asioita. Se tuntuu tottelevan kuljettajan tahtoa normaalissa ajossa paljon ketterämmin kuin mitä autolta olisi odottanut.

Liukkaissa, jäätyneissä ja sileiksi suditelluissa liikenneympyröissä se tuntuu kääntyvän hyvin aktiivisesti, mutta silti hyvin hallittavasti eikä ole tippaakaan ali- tai yliohjaava. Auto on täysin hallittavissa koko ajan ja tuntuu kuin takapää työskentelisi aktiivisesti auton kääntämiseksi, mitä se ei tietenkään tee.

Mutta se näkyvyys

Hondalla lienee puolestaan todettu, että kukaan tuskin ajaa CR-V:llä pimeällä kelillä tai varsinkaan muuten huonoissa olosuhteissa, sillä monet näkyvyyteen liittyvät asiat ovat jääneet vaille kovin tarkkaa huomiota.

LED-tekniikalla toteutetut ajovalot ovat teholtaan ja kantamaltaan keskiverron oloiset, kaukovalot niin ikään korkeintaan asteikon puolta väliä aistinvaraisesti arvioituna.

Valot puolestaan on sijoitettu puskurin ja nokkapellin väliin eräänlaiseen poteroon tai syvennykseen. Laiska, autonsa automaattipesuun vievä autoilija huomaa yleensä ensimmäisen kerran jälkeen, että harjapesukin jättää Hondan ajovalot puhdistamatta, joten tämä operaatio on hoidettava käsin.

Tietenkään nykysäädösten mahdollistamana Hondasta ei myöskään löydy ajovalopesureita. Niiden sijoittelu tosin ei sekään olisi kovin helppoa, rakenteesta johtuen.

Pesulaitteistoon liittyy toinenkin murhe, josta Hondalle lähti jo palaute ja johon toivotaan pikaista ja selkeää parannusta.

Hondan lasinpesunesteen säiliö on nimittäin suunniteltu todennäköisesti aivan muuhun käyttöön kuin ympärivuotiseen ajoon Pohjoismaissa. Sen täyttö on hidasta, koska täyttöaukolta on kaksi 90 asteen kulmaa ja niiden välissä vaakasuora putki varsinaiseen säilöön.

CR-V:ssä ei ole lasinpesunesteen loppumisesta kertovaa merkkivaloa, vaan noin 50-senttinen mittatikku, joka on tietysti kiinnitetty lasinpesusäiliön korkkiin. Moisesta mittatikusta ei ole oikein hyötyä, sillä se katkesi pikkupakkasessa säiliöön takaisin laitettaessa liki juurestaan, eikä kuulemma kyseessä ollut ensimmäinen tapaus laatuaan.

Sen lisäksi tikun varsinainen sanoma on painoarvoltaan varsin vähäinen, sillä säiliö on vetoisuudeltaan vain 1,5 litraa. Se tarkoittaa, että pahimmilla kurakelillä ja moottoritiellä lasinpesunestettä saa olla täyttämässä 50 kilometrin välein, jos nestettä käyttää kuten pitäisi, eli reilusti.

Mitä tästä kaikesta olemme mieltä?

CR-V on näkyvyyteen liittyvistä haasteistaan huolimatta oikein mainio auto. Tehdas ilmoittaa sen WLTP-kulutukseksi vaivaiset 0,8 litraa sadalla kilometrillä, mutta harva ajaa tietysti autoaan ihanneolosuhteissa.

Ilman latausta moottoritiekulutus nousee talvella 7,2 litran tietämille, mikä on auton koko ja ilmanvastus huomioiden täysin ymmärrettävä luku.

Ajoakun tyhjennyttyä Honda kuitenkin jatkaa tavanomaisena täyshybridinä, joten esimerkiksi taajaman sisällä bensiiniä menee vähemmän kuin moottoritiellä, akuston antaessa lisävoimaa liikkumiseen.

Ehkäpä lataushybridimallin tapauksessa suurin haaste liittyy siihen, että se on tarjolla ainoastaan etuvetoisena. Moni haluaisi myös plugaritekniikkaisen maasturinsa nelivetona, mutta Honda ei tähän kisaan voi osallistua.

Se ei-ladattava CR-V on puolestaan tarjolla niin etu- kuin nelivetoisenakin, ja sitä paitsi myös selvästi edullisempana Elegance-varustelulla, kun lataushybridiä tarjotaan vain parhaalla Advance Tech -varustelulla.

Hinta: 59 975, 58 € (testiauton hinta 61 110 €)