Liikenteen sähköistyminen on autoilun megatrendi ja osa laajaa kokonaisuutta, jolla pyritään ratkomaan koko maailman ilmastokriisiä. Sähköautot ja lähipäästötön liikenne ovat olleet esillä juhlapuheissa, mutta sähköautojen ja hybridien yleistyminen näkyy jo vahvasti myös myyntitilastoissa. Kun mallitarjonta laajenee ja akkuteknologia kehittyy, hybridien houkuttelevuus kasvaa samaa tahtia.
Suomen hallitus on asettanut tavoitteeksi, että maamme tieliikenteessä olisi vuoteen 2030 mennessä käytössä 700 000 sähköautoa ja 130 000 kaasuautoa. Sähköautoilla tarkoitetaan tässä tapauksessa täyssähköautoja sekä pistokkeesta ladattavia plugin-hybridiautoja. Myös kaasuautoja voi pitää eräänlaisia hybrideinä, sillä niissä käyttövoimia on kaksi: maa- tai biokaasu sekä bensiini.
Koska hybridit ovat eräänlainen siirtymä tai välivaihe kohti täyssähköautoja ja asiakkaat haluavat niitä ostaa, lähestulkoon jokaiselta autovalmistajalta löytyy vähintään jokin malli, jota voi kutsua hybridiksi. Kuluttajan kannalta hybridi-käsitteen ymmärtäminen ei kuitenkaan ole kovin helppoa, sillä sanaa viljellään kuvaamaan jopa kehittynyttä polttomoottorin sammutusautomatiikkaa.
Hybridiauton terminologiaa on ehkäpä helpoin lähteä purkamaan siitä näkökulmasta, pystyykö autolla ajamaan yksinomaan sähkön voimalla polttomoottorin ollessa sammutettuna. Tämä jakaa hybridiautot myös lähtökohtaisesti niihin, joita voi ladata ulkoisesta virtalähteestä (pistokehybridit) sekä niihin, jotka lataavat hybridivoimalinjan akustoa vain ajon aikana polttomoottorilla generoimalla sekä liike-energiaa talteen ottamalla.
Kevythybridit ja itselataavat hybridiautot
Hybridiautojen kevyempää päätä edustavat nimensä mukaisesti niin sanotut kevythybridit. Niissä on tyypillisesti pieni ajoakku sekä sähkömoottori, joka avustaa polttomoottoria liikkeellelähdöissä. Kevythybridi ei oikeastaan koskaan kulje pelkän sähkömoottorin voimin, mutta voimalinjan sähköistäminen mahdollistaa monissa kevythybrideissä sen, että polttomoottori voidaan sammuttaa esimerkiksi liikennevaloihin hidastettaessa jo esimerkiksi 30 km/h nopeudessa. Näin on esimerkiksi suomalaisten yhdessä suosikkikatumaasturissa Kia Sportagessa. Käy lukemassa Kia Sportage kevythybridin eduista tarkemmin koeajoartikkelista.
Tyypillisesti hybridiautot ovat automaattivaihteisia, mutta poikkeuksiakin löytyy – varsinkin pienemmistä kokoluokista. Esimerkiksi Suzuki Swift Hybrid -kevythybridimallissa vaihteistona toimii käsivalintainen laatikko. Samoin manuaalina hybiridiä tarjoaa myös muun muassa Fiat 500, Mazda 2, Ford Fiesta, Kia Stonic, Toyota Corolla tai Ford Focus.
Polttoainetaloudellisuuden kannalta kevythybridijärjestelmillä on vain pieni vaikutus, joten sille ei kannata laittaa erityisen suurta painoarvoa ostopäätöstä tehdessä. Sen sijaan ajomukavuuteen kevythybridilläkin on vaikutusta ja monissa tapauksissa auton ostohinnassa voi säästää jonkin verran kevythybridin pienemmän päästöarvon ansiosta.
Itselataavat hybridiautot, täyshybridit, ovat kevythybridejä hieman kehittyneempiä sähköisen ajon osalta. Täyshybridiautolla on mahdollista ajaa lyhyitä matkoja myös pelkän sähkömoottorin voimalla, mutta akun kapasiteetti riittää tyypillisesti vain muutaman kilometrin matkoihin. Pieni akku tarkoittaa toisaalta myös sitä, että sen lataaminen tyhjästä täyteen liike-energian talteenotolla sekä polttomoottorilla generoimalla on nopeaa.
Itselataavat hybridit ovatkin parhaimmillaan kaupunki- ja taajama-ajossa, jossa liikenne on pysähtelevää – moottori- ja maanteillä sen edut pienenevät.
Erityisesti Toyota alkoi panostaa hyvissä ajoin hybriditeknologiaan, ja Suomessakin Toyota hallitsi pitkään hybridien myyntiä. Myös Hyundai on ollut kehityksen airueena muun muassa Ioniqillaan, josta löytyy niin itselataavaa, pistokehybridiä kuin täyssähköautoa. Kuitenkin nykyään isolta osalta valmistajia löytyy myös tähän kategoriaan omat vaihtoehtonsa.
Plugin-hybridit eli pistokehybridit
Autovalmistajien ja kuluttajien suurin mielenkiinto hybrideissä kohdistuu tällä hetkellä plugin-hybridiautoihin. Niitä pystyy lataamaan ulkoisesta virtalähteestä joko kotona perinteisestä suko-pistorasiasta tai voimavirrasta – suositeltavampi tapa on kuitenkin kiinteästi asennettava latauslaite kiinteällä latausjohdolla. Lataus onnistuu myös julkisilla latauspisteillä, joiden verkosto kasvaa tasaista tahtia.
Pikalatausmahdollisuus on pistokehybrideissä harvinaisempaa. Sellainen on kuitenkin mahdollista esimerkiksi Mitsubishi Outlander PHEV -katumaasturissa, ja se on mahdollista saada lisäominaisuutena joihinkin Mercedes-malleihin.
Plugin-hybridissä on yleensä 10–15 kWh:n ajoakku, jonka täyteen lataamalla sähköistä ajoa on käytössä noin 50 kilometrin matkalle. Akun lataaminen onnistuu täyteen hitaammallakin kotilatauslaitteella yön aikana, joten pistokehybridit soveltuvat erityisen hyvin sähköiseen työmatkaliikenteeseen. Jos myös työpaikalla on latausmahdolilsuus, pistokehybridillä voi ajaakin arkiset työmatka-, kauppa- ja harrastusajot jo täysin sähköisesti.
Myös autoverotuksen suhteen plugin-hybridit ovat erityisen edullisia, mikä on tehnyt niistä suosittuja kalliimman pään automerkissä. Suosittuja pistokehybridejä löytyy esimerkiksi BMW:ltä, Mercedes-Benziltä, Porschelta ja Volvolta.
Edullisempia suosittuja pistokehybridimalleja ovat esimerkiksi Hyundailla Ioniq ja Kona, Kialla Niro tai XCeed, Minillä Countryman SE tai Countryman, Mitsubishi Outlander PHEV, Toyotalla Prius tai RAV4, Volkswagenilla taas esimerkiksi Golf GTE ja Passat GTE. Ylipäätään tarjontaa on lähes kaikilla autovalmistajilla, ja niin Skodan, Opelin, Renaultin kuin Seatinkin mallistoista löytyy kattavasti plugin-hybridejä.
Lue lisää pistokehybrideistä:
Lähes kymppitonnin alennus - BMW tuo myyntiin uuden edullisemman 320e -lataushybridin
Koeajossa Renault Megane E-TECH Plug-in hybrid - onko "ihmehybridi" nimensä veroinen?
Suosittu nelivetohybridi saa pienemmän sisarmallin - tällainen on Mitsubishi Eclipse Cross PHEV
Ei kahta sanaa, tämä tulee myymään - ensifiilikset Skoda Octavia iV -lataushybridistä
Kannattaako perhefarkku ostaa ladattavana? Koeajossa houkuttelevasti hinnoiteltu Kia Ceed SW PHEV
Pistokehybridin lataaminen
Pistokehybridin latausnopeuksiin vaikuttaa pistokkeesta saatava sähkövirta, mutta ennen kaikkea auton sisäinen laturi, jonka teho määrittelee sen, kuinka nopeasti akkua pystyy lataamaan. Havainnollistavana esimerkkinä voi pitää sitä, että suko-pistokkeesta plugin-hybridin lataa tyhjästä täyteen noin 10–12 tunnissa. Julkisella latausasemalla, jonka teho on esimerkiksi 8–11 kW, tyypillisen 12 kWh:n hybridiakun lataa täyteen tunnissa tai parissa.
Plugin-hybridien yleisin latauspistoketyyppi on nykyään niin sanottu type2-pistoke. Auton mukana toimitetaan joko vakiovarusteena tai lisähinnasta sekä type2-typ2-latausjohto että suko-type2-johto. Viimeksi mainitusta puhutaan monesti myös väliaikaisena latausjohtona, sillä suko-pistokkeesta auton lataamista ei suositella jatkuvasti ilman, että sähköalan ammattilainen on käynyt tarkistamassa pistokkeen soveltuvuuden sähkö- ja hybridiauton lataamiseen.
Yksi vaihtoehto on kiinteän latausaseman hankkiminen kotiin. Tällaisia latauslaitteita on helppo käyttää kiinteän latausjohdon ansiosta, jolloin auton tavaratilasta ei tarvitse joka kerta erikseen etsiskellä latausjohtoa. Laitteita on laajalti tarjolla: autovalmistajilla on omiaan sekä myös esimerkiksi Webastolta, Defalta tai kotimaiselta Wallelta löytyy vaihtoehtoja. Latausasema maksaa tyypillisesti asennuksineen noin tuhat euroa.
Kuinka paljon hybridi säästää rahaa?
Hybridiautojen tarjoamat mahdolliset rahalliset säästöt riippuvat paljolti siitä, millaisen hybridiauton ostaa, ja miten sitä pystyy lataamaan. Hybridejä löytyy jo laajasti myös käytettyjen autojen markkinoilta. Yleensä hybridiautojen akuille myönnetään pitkiä takuita, joten akkujen kestävyys ei lähtökohtaisesti ole ongelma käytettyä hybridiä ostettaessa.
Auton hankintahinnassa suurimmat säästöt ovat saatavissa, mikäli ostoslistalla on tehokas premium-tasoinen automalli. Tällöin säästöt voivat kohota esimerkiksi Porschen tapauksessa kymmeniintuhansiin euroihin vastaavantehoisiin pelkällä polttomoottorilla varusteltuihin autoihin nähden.
Käyttökuluiltaan pistokkeesta ladattavat plugin-hybridit ovat edullisimpia, mikäli autoa pystyy lataamaan edullisesti kotona sekä työpaikalla. Plugin-hybridit pystyvät hyödyntämään myös julkisia latauspisteitä. Osa niistä on maksullisia, osa esimerkiksi monissa kauppakeskuksissa ilmaisia – ainakin vielä. Hankintahinnaltaan pistokehybridit voivat olla vastaavia polttomoottoriautoja kalliimpia, joten hintaerotuksen kattamiseksi saa ajaa tyypillisesti vuosia sähköisiä kilometrejä.
Perinteisten täyshybridien etu liittyy edulliseen hankintahintaan. Vaikka autolla ei pystyisikään ajamaan sähköllä kuin enimmillään muutaman kilometrin putkeen, hybriditekniikka voi säästää useamman litran polttoainetta sataa kilometriä kohden.
Hybridiautojen sisätilat – joutuuko mukavuudesta tinkimään?
Hybridi- ja sähköautoihin liitetään mielikuvia ahtaudesta ja pienikokoisesta tavaratilasta suuresta akusta johtuen. Väite olisi pitänyt osittain paikkansa vielä vuosia sitten, kun hybridiautoja rakennettiin polttomoottorilla varustettujen autojen pohjalle. Nykyään niin hybridit kuin sähköautotkin on suunniteltu alustaratkaisusta alkaen käyttötarpeeseen sopiviksi, ja suurikokoisetkin ajoakut pystytään sijoittamaan auton pohjaan tai esimerkiksi takamatkustajien istuinten alapuolelle niin, etteivät ne juurikaan syö sisätiloja.
Hybridi- ja sähköautoja löytyy jo kaikista eri kokoluokkien autoista, ja esimerkiksi neliveto toteutettuna kahdella sähkömoottorilla voi jopa tarjota suuremmat sisätilat, kun kardaaniakselin tunneli poistuu.
Hybridillä ajaminen ja eri ajotilat
Yksi hybridiautoihin liittyvä kysymys on se, eroaako niiden ajaminen perinteisistä polttomoottoriautoista. Vastaus on helppo: hybridiautolla ajaminen on yhtä helppoa kuin automaattivaihteisella autolla.
Perinteisessä täyshybridiautossa pystyy yleensä pakottamaan sähköisen ajotilan päälle, mikäli autolla haluaa ajaa mahdollisimman pitkän yhtämittaisen matkan pelkällä sähköllä. Kevythybrideissä järjestelmän toimintaan ei pysty yleensä vaikuttamaan, sillä auto ei missään vaiheessa käytä liikkumiseen pelkkää sähkömoottoria.
Pistokehybrideissä kuljettajalle on kaikista laajimmat mahdollisuudet vaikuttaa auton ajotiloihin. Koska sähköllä pystyy ajamaan pistokehybridillä yleensä noin 30–60 kilometriä täydellä akulla, on ollut järkevää mahdollistaa myös kuljettajalle päätös, milloin sähköä halutaan käyttää. Myös pistokehybridillä ajaminen onnistuu helposti täysin ilman opettelua, mutta suurimman hyödyn autosta saa, jos opettelee eri ajotilat.
Pistokehybrideissä on tyypillisesti normaali hybrid-ajotila, jossa auto käyttää sähkö- ja polttomoottoria parhaaksi katsomallaan yhdistelmällä mahdollisimman pienen kulutuksen saavuttamiseksi. Lisäksi autoissa on pakotettu EV-ajotila, jolloin autolla voi ajaa täysin sähköllä niin pitkään kuin akussa riittää virtaa. Pakotettu sähköajo on suunniteltu ennen kaikkea maihin ja kaupunkeihin, joissa tietyillä alueilla ei saa ajaa kuin sähköllä. Suomesta tällaisia alueita ei toistaiseksi löydy.
Automallista riippuen EV-ajotilassa ajoakku ajetaan joko aivan tyhjäksi, tai akkuun jätetään virtaa suunnilleen kymmenen prosenttia, jolloin auto jatkaa ajamista kuten tavallinen perinteinen täyshybridi. Välillä pistokehybridejä moititaan siitä, että sähkön loputtua polttoaineenkulutus on korkea, sillä autossa on painavat akustot. Kaikissa malleissa tällaista ongelmaa ei ole.
Normaalisti plugin-hybridiautoissa on hybrid- ja sähköajotilojen lisäksi mahdollisuus kytkeä päälle niin sanottu Save-toiminto, jolloin auto pitää akussa halutun varaustilan. Näin sähköä voidaan säästää esimerkiksi vain kaupunkiajoihin sekä kohteliaan hiljaiseen perille saapumiseen.
Monista pistokehybrideistä löytyy lisäksi Charge-toiminto, joka löytyy yleensä Save-toiminnon kanssa samasta painikkeesta. Charge-tilassa auton voi pakottaa lataamaan virtaa ajoakkuun polttomoottorilla generoimalla. Toiminto on hyödyllinen esimerkiksi ajettaessa maantiellä, jossa polttomoottoria voidaan käyttää hyvällä hyötysuhteella ja samalla ladata ajoakkua pientä lisäpolttoaineenkulutusta vastaan.
Hybridien määrä Suomessa
Niin perinteisten hybridien, ladattavien pistokehybridien kuin täyssähköautojenkin määrät ovat moninkertaistuneet Suomen tieliikenteessä viime vuosien aikana.
Vuonna 2013 täyssähköautoja oli tieliikennekäytössä 169 kappaletta. Vuoden 2020 lopussa määrä oli kohonnut noin 10 000 ajoneuvoon, ja sähköautojen määrän kasvu jatkuu vakaana koko ajan.
Pistokehybrideissä määrä on noussut samassa ajassa 296 autosta 45 650 autoon.
Perinteisissä hybridiautoissa, joissa ulkoista latausominaisuutta ei ole, määrä on noussut myös selvästi: vuonna 2013 niitä oli 8 445, vuoden 2020 lopussa 75 000 autoa.
Tämän hetken mielenkiintoisimpia pistokkeesta ladattavia plugin-hybridiautoja:
Katso kaikki uudet hybridiautot
Katso kaikki hybridi vaihtoautot
