Vaikka tammikuun lopulla kevät on vielä toiveajatusta, on tunnelma kuumimmillaan Ivalossa, aivan Suomen pohjoisosassa lähellä Venäjän rajaa. Nokian Renkaat on kutsunut joukon kansainvälisiä toimittajia seuraamaan uuden Hakkapeliitta 9 -talvirenkaan lanseerausta juuri tänne osaan Lappia, missä sijaitsee myös yhtiön talvirenkaiden testifasiliteetit. Paikka tunnetaan myös nimellä White Hell eli Valkoinen Helvetti.
Kysele tuttaviltasi ja yllättävän moni luottaa juuri nimenomaan Nokian Renkaiden Hakkapeliitta -talvirenkaaseen. Kuten yhtiön taannoinen mottokin ”Trust the natives” totesi, paikallisilla on yleensä hyvä käsitys näistä asioista. Yhtiön saamien lukujen mukaan Pohjoismaissa talvirenkaiden ostajakunnasta 41% pitää Nokian Renkaita tärkeänä ja 28% ostaisi yhtiön renkaita. Lähintä kilpailijaa ajattelee vain 14% ostajista ja vain 13% ostaisi heiltä renkaita – niin ylivoimainen Nokian Renkaat on meillä talvirenkaissa. Ostajille tärkeintä on turvallisuus, pito lumella ja jäällä, Pohjolan olosuhteisiin soveltuvuus ja märkäpito. Ehkä yllättäen ympäristöseikat eivät vielä ole nousseet tärkeimpien valintakriteerien joukkoon. Markkinalukujen lisäksi kannattaa muistaa mielenkiintoinen yksityiskohta, että talvirengas on oikeasti suomalainen keksintö, kiitos Suomen Gummitehtaan vuonna 1934.
Nokian Renkaat on investoinut suureellisesti Ivalon testikeskukseen, jossa yhtiö testaa vuosittain 20.000 rengasta alueella, joka kattaisi noin 1.129 jalkapallokenttää - jos lumi ei olisi suuren osaa vuodesta tiellä. Yhtiö pystyykin näin pohjoisessa testaamaan talvirenkaita 180-190 päivää vuodessa. Keväällä lämpötilan ollessa plussalla päivällä ja pakkasella yöllä, testikuskit joutuvat yövuoroon. Kiemuraisten testiratojen serpentiinisotkun jakaa 700 metriä pitkä hallirakennelma, jossa ylläpidetään luonnonjäästä yhtä pitkä jäärata, mahdollisimman standardisoiduissa olosuhteissa. Ennen pienikin säätilan muutos saattoi lopettaa sovitun testirupeaman ulkosalla.
Yhtiö esitteli Ivalossa uuden Hakkapeliitta 9 -nastarenkaan niin henkilöautoille kuin katumaastureillekin (SUV). SUV-segmentin osuus Pohjoismaiden myynnistä on kasvanut 44 prosenttia edellisen kolmen vuoden aikana, ja luonnollisesti painavammat ja korkeammat autot vaativat niille kehitetyn renkaan. Nokian Renkaat painotti uutuudessa erityisesti sivuttaispidon merkitystä, sillä tämä on saatu aikaan maailman ensimmäisellä funktionaalisella nastoitusratkaisulla, joka tarkoittaa käytännössä kahta erilaista ja tarkoitukseen muotoiltua nastamallia renkaan sivuilla ja keskiosassa. Keskiosan nastat maksimoivat pidon kiihdytyksissä ja jarrutuksissa, kun taas sivuille sijoitetut nastat on suunniteltu erityisesti vaativaa sivuttaispitoa varten kaarreajossa. Vaikkei voidakaan puhua älyrenkaasta, on innovaatio askel kohti fiksua rengasmallia, joka sopeutuu kulloiseenkin käyttötarpeeseen.
Pintakuvio on toteutettu 3D-mallisella lukitulla lamenoinnilla, jolloin rengas reagoi ohjausliikkeisiin paremmin ja tukevammin. Aggressiivisillä lumiurilla on luotu teräviä särmiä leikkaamaan lunta mahdollisimman hyvin niin pituus- kuin sivuttaissuunnassakin. Edellisestä mallista vahvistettu teräsvyörakenne vakauttaa rengasta kovemmissa kaarrenopeuksissa ja ehkäisten paremmin rengasrikkoja. Kätevä ominaisuus on myös Nokian Renkaiden patentoima renkaisiin upotettu urasyvyysmittari, jonka avulla on helppo tarkistaa kulutuspinta. Jäljellä näkyvä millimetrimitan numero nimittäin kertoo urasyvyyden. Kun numeroiden vieressä oleva lumikide ei enää näy (alle 4mm kulutuspintaa), on aika vaihtaa talvirenkaat uusiin. Yksinkertaista, eikö?
Joskus kehitystyö luo monimutkaisen prosessin kautta pieniä kehitysaskelia, joskus taas ratkaisut ovat yllättävänkin yksinkertaisia. Nokian Renkaat oli havainnut, että nastarenkailla jarrutettaessa renkaaseen upotettu nasta taipuu tien myötäisesti ja tällöin nastan piikkiosaa kannattelevan kartion reuna laahaa asfalttia, eikä nasta pääse ulottumaan täysin tiehen. Ratkaisu tähän oli hioa kartion uloin reuna pois, jolloin taipuessaankin ainoastaan nastan piikkiosa koskee tiehen ja pureutuu siihen heti syvemmin. Tästä syystä Hakkapeliitta 9 peittoaa mennen tullen edeltäjänsä niin jäällä ajettaessa, jarrutettaessa kuin kiihdytettäessäkin. Hakkapeliitta 9 on myös hiljaisempi, vaikkei edeltävää rengastakaan ole erityisesti moitittu meluisuudesta. Havaintojen mukaan tietyllä nopeudella ja taajuudella edeltävä rengas saattoi välittää värinää vanteeseen, josta se resonoi edelleen meluna auton sisälle. Uuden materiaalin myötä vannetta vasten oleva renkaan osa ei enää resonoi tuota värinää, ja ero on korvin kuultavissa (-10 dB!).
Yhtiön luotto uuteen Hakkapeliitta 9 -renkaaseen on kova. Kirjoituspöydän takaa Lappiin lennätetyt toimittajat istutettiin heti kättelyssä Pasasjärven jäällä Audin suuritehoisiin RS4 (414hv) ja RS5 (444hv) -malleihin hyvin lyhyellä esittelyllä, olipa joukossa jopa sellaisiakin jotka eivät koskaan olleet ennen ajaneet talvella. Tästä huolimatta yhtään autoa ei kaivettua lumivalleista, vaikka rajoja kokeiltiin ja penkkoihin nojattiinkin paikoin. Audi RS4:lle oli aurattu noin kilometrin mittainen jäärata, jossa oli hyvä yhdistelmä niin nopeita mutkia kuin hyvin hitaita tuplashikaanejakin. RS4:ssa oli ESP ns. puolittain poiskytkettynä, joka mahdollisti auton ajamisen näyttävässä sivuluisussa ja kaasulla kääntäen.
Audi RS5:llä puolestaan testattiin ensin täyskiihdytys ja jarrutus 60 km/h nopeudesta jäällä, ja sen jälkeen slalom-ominaisuudet peilijäällä reilussa kaupunkinopeudessa. Takapään pitoa ja 444 hevosvoimaa testattiin myös pitkässä, lähes ikuiselta tuntuneessa kaarteessa, jossa autoa oli yllättävän helppo driftatakin nastojen pureutussa tiukasti jäähän suuresta tehosta huolimatta.
Tehokkaiden RS-mallien jälkeen hiljainen Audi Q5:n hybridimalli tuntui lähes äänettömältä ja puhdittomalta, mutta korkea painopiste, syheröinen mutkarata ja 180-asteen hidas mutka pitivät huolen, että lumipenkka kutsui nopeasti jos vauhtia pääsi keräämään liiaksi. Jääradalla ajaessa huomasi nopeasti, että täysjarrutus tiukassa paikassa oli varma reitti suoraan lumipenkkaan, koska tällöin auto menettää ohjauksen ja vain etenee suoraan juuri sinne minne ei pitäisi. Toisaalta liikenteessä on harvoin tilaa tehdä sellaisia manöövereitä kuin radalla, joten varmin keino välttää äkilliset tilanteet on tilannenopeuden hallinta. Paraskaan rengas ei auta voittamaan fysiikan lakeja, mutta Nokian Renkaat osoitti, että parhaasta voi tehdä vielä paremman ja että pohjoisella sijainnilla on ihan oikeasti merkitystä. Me suomalaiset kun kuitenkin tiedämme jo äidinmaidossa mitä talvesta selviytymiseen tarvitaan.
Ivalossa oli esillä myös islantilaisen Arctic Trucksin Toyotan rungolle rakentama erikoismaasturi, johon oli sovitettu alle Nokian Renkaiden 44-tuumaiset(!) maastorenkaat. Yhtiöt julkaisivat samalla tiedotteen yhteistyöstä siten, että Nokian Rengaiden 44-malli on suunniteltu nimenomaan Arctic Trucksin autoihin, ja he vastaavat yksinoikeudella myös tämän rengasmallin myynnistä. Kukin rengas painaa 70kg ja halkaisijaa renkaalla on metrin verran. Renkaita käytetään yleensä ilman nastoja, mutta tarvittaessa ne on myös nastoitettavissa. Jos nimi Arctic Trucks kuulostaa tutulta, niin heidät muistetaan muun muassa Top Gear –ohjelman Polar Special –jaksosta, jota varten yhtiö varusteli autot ohjelman käyttöön. Yhtiöllä on toimipiste myös Suomessa.
Teksti ja kuvat: Tomi "Flying Elmer" Tuominen
Kirjoittaja on intohimoinen autoilija, joka uskoo parhaan auton ja tien olevan vasta edessä. Uskontoa kysyttäessä hän sanoo olevansa alfista, mutta viihtyy kaikkien rakkaudella rakennettujen autojen ratissa. Tomi on myös aktiivisesti mukana Sports Car Club of Helsingin toiminnassa ja viihtyykin yökerhojen sijaan useimmiten Sportscar Breakfast Clubilla kesälauantaisin.
