Passat oli 7 cm edeltäjäänsä pitempi, mutta pitkittäin sijoitettu moottori vaati enemmän tilaa ja katon kaareva muoto söi takaistuimen pääntiloja. Niinpä takaistuintilat olivat entistä pienemmät. Luokassaan suuret ulkomitat varmistivat kuitenkin sen, että Passat oli edelleen yksi luokkansa tilavimmista. Ilmanvastuskerroin oli erittäin alhainen 0,27. Auton ominaispiirteisiin kuului sivutuuliherkkyys.
Passat oli laadukkaasti viimeistelty ja ominaisuuksiltaan korkeatasoinen. Se tarjosi jopa kehittyneemmät ominaisuudet kuin Audi A4, mutta oli sitä huomattavasti halvempi. Niinpä se saavutti suuren suosion ja jonotusajat olivat ensimmäisinä vuosina erittäin pitkiä.
Tekniikka oli suurelta osin muista malleista tuttua. Etujousitus viistotukineen oli suoraan Audi A4:stä. Takana oli perinteinen yhdystukiakselisto. Automaattivaihteisto oli 5-vaihteinen 150 hv:n ja sitä tehokkaammissa malleissa. Turvavarustelu sisälsi vakiona ABS:n, etuturvatyynyt ja 1,6-litraista ja dieseleitä lukuun ottamatta sivuturvatyynyt. Myös takana oli levyjarrut, joista aiheutui pohjoismaisissa olosuhteissa paljon ongelmia ja jopa jarrujen häipymistä.
Bensiinimoottoreista pienimmät eli 1,6/100 hv, 1,8/125 hv ja 1,8T/150 hv tulivat Audin Unkariin perustamalta tehtaalta. Näitä moottoreita vaivasi heikko vääntö alakierroksilla ja karkea käyntiääni. 2,0-litraista ei ollut lainkaan, vaan seuraavana oli 2,3-litrainen VR5 (150 hv), jota ei tuotu Suomeen. Tehokkain bensamoottori oli 2,8 V6 30V (193 hv), joka oli tarjolla vain nelivetoisena. Dieselit olivat entisestään tutut 1,9-litraiset TDI:t 90- ja 110-hevosvoimaisina versioina.
Perusmalli oli kansainvälisesti nimetön, mutta Suomessa sitä kutsuttiin myöhemmin Firstlineksi. Vakiovarusteluun sisältyi mm. lämmitettävät sähköpeilit, sähkölasit edessä, lukuvalot ja ohjauspyörän korkeus- ja pituussäätö. Takaistuimella oli keskikyynärnoja paitsi, jos lisävarusteena oli valittu 3-pisteen turvavyö ja pääntuki keskipaikalle. V6 Syncrossa ei ollut keskikyynärnojaa eikä monikäyttömahdollisuutta. Sen sijaan siinä oli korinväriset kylkilistat ja tummennetut takavalot. Perusmallin verhoilu oli tavanomaista harmaata tai mustaa kangasta. Kojelaudan huoliteltua ilmettä piristi alaosan vaaleampi väritys harmaassa verhoilussa.
Comfortlinen plyysiverhoilu oli huomattavasti ylellisempi. Sen sai mustana, harmaana tai beigenä. Comfortline-varusteita olivat korkeussäätö myös etumatkustajan istuimessa, ristiseläntuen säätö etuistuimissa, keskikyynärnoja edessä, mukitelineet takana ja sähkölasit takana. Lisähinta oli vuonna 1998 perusmalliin verrattuna 5500 markkaa. Kaikkiin malleihin sai 3800 markalla keskuslukituksen kauko-ohjauksen, varashälyttimen ja ajotietokoneen.
Trendline oli lievästi urheilullinen versio. Siinä oli urheiluistuimet edessä varustettuna korkeuden ja ristiseläntuen säädöillä, nahkaratti, alukoristelu keskikonsolissa, keskikyynärnoja edessä sekä sähkölasit ja mukinpitimet takana. Verhoilu oli tummanharmaata kangasta. Huippumalli oli Highline, jossa Comfortlinen lisäksi oli mm. Alcantara-nahka -sisustus, urheiluistuimet, nahkaratti ja puu- tai alumiinisomisteinen kojelauta. Lisähinta oli peräti 22 600 markkaa.
Syksyllä 1997 esiteltiin farmarimalli, joka perinteiseen tapaan kantoi nimeä Variant. Kyseessä ei ollut muodinmukainen sportwagon, vaan kulmikas muotoilu mahdollisti runsaat tavaratilat. Vakioasennossa tavaratilaa oli 495 litraa ja laajennettuna 1600 litraa kattoon asti mitattuna.
Pyöränkoteloiden välissäkin leveyttä oli 100 cm ja laajennetun tilan pituus oli 175 cm. Tavaratilan matossa oli muoviset liukukiskot. Kattokaiteet olivat vakiona.
Vuoden 1999 alussa esiteltiin 2,5-litrainen V6 TDI, jossa oli tehoa 150 hv. Sen kulutus oli tehoon nähden suurehko ja myös teknisiä murheita on esiintynyt pienempiä moottoreita enemmän.
Merkittävämpi uutuus oli pumppusuutin-TDI vuoden 1998 lopussa. Tehoa 1,9-litraisessa oli 115 hv. Suomessa Pumpe-Düsen PD-lyhenne käännettiin sujuvasti Power Dieseliksi, kun malli tuli meillä tarjolle syksyllä 1999. Vääntölukema 285 Nm oli 21 % korkeampi kuin vanhassa 110 hv versiossa. Korkean ruiskutuspaineen johdosta ääni oli aikaisempaa karkeampi.
Vuoden 2000 lopussa tulivat uudistetut Passatit. Valmistajan mukaan kuudennes osista oli vaihdettu. Korin vääntöjäykkyyttä oli lisätty 10 %. Raideleveys oli kasvanut 15 mm. Jarrulevyjen kokoa oli kasvatettu ja etujousitusta muutettu. Jousitus oli nyt hieman entistä pehmeämpi. Ulkonäössä suurimmat muutokset olivat keulassa, jossa maski ja puskuri olivat saaneet uuden muodon ja ajovalot olivat kirkaslasiset. Myös takavalot olivat uudet. Sisällä näkyvin muutos oli uusi kromikehyksinen mittaristo.
Moottorivalikoimassa uutta oli 8-venttiilinen 2,0-litrainen (115 hv), joka korvasi 125-hevosvoimaisen 1,8-litraisen. 2.3 V5 sai neliventtiilikannen ja teho nousi 170 hevosvoimaan. Uudistetussa 1,6-litraisessa oli 2 hv enemmän tehoa kuin ennen.
Molemmat 1,9-litraiset dieselit olivat uusia versioita pumppusuutinkoneesta. Tehot olivat 100 ja 130 hv. Molemmissa oli säätyväsiipiset ahtimet, mutta tehokkaammassa ahdin oli suurempi. Tehokkaamman sai myös 6-vaihteisena samoin kuin 2.8 V6:n.
Firstlinessa oli nyt vakiona 4 turvatyynyä, kauko-ohjattu keskuslukitus ja lukuvalot edessä. Suomessa oli vakiona myös tekniikkapaketti, johon sisältyi ajotietokone, ulkolämpömittari ja varashälytin. Verhoilukangas oli kuvioimaton musta tai harmaa. Kangaslaatu oli aikaisempaa korkeatasoisempi. Comfortlinessa oli lisäksi veluuriverhous, sähkölasit ja mukipidikkeet takana, etuistuimen keskikyynärnoja, ristiseläntuen säätö ja lehtitaskut etuselkänojissa.
Trendlinessa oli samat varusteet kuin Comfortlinessa, mutta verhoilu oli harmaata tai mustaa kangasta ja lisäksi siinä oli urheiluistuimet edessä, nahkaratti ja alumiinisomisteet keskikonsolissa. Highlinessa oli edelleen Alcantara-nahka-verhous ja alumiini- tai pähkinäpuusomisteet, mutta muuten varustelu vastasi Trendline-tasoa.
Ilmastointilaite ja ESP tulivat Suomessa vakiovarusteeksi kaikkiin malleihin huhtikuussa 2002.
Keväällä 2001 tuli Passat W8, jonka 4,0-litraisessa moottorissa oli tehoa 275 hv. Se oli aina nelivetoinen ja jousitus oli muita malleja jäykempi. W8:n varustelu sisälsi mm. 17" aluvanteet, pähkinäpuukoristeet sisällä, nahkareunaiset istuimet, ESP:n, automaattisen ilmastoinnin, Bi-Xenon-valot ja kromikoristeita sisällä ja ulkona. W8 oli lähinnä tekniikan taidonnäyte, jonka myynti jäi hyvin vähäiseksi.
Vuodelle 2002 tulivat 180 hv versio V6 TDI:stä ja 20-venttiilinen 2,0-litrainen (130 hv), jotka molemmat jäivät Suomessa tuntemattomiksi samoin kuin syksyllä 2003 esitelty 2.0 TDI (136 hv), joka oli varustettu hiukkassuodattimella. V6 TDI:n kesymmän mallin tehoa nostettiin vuonna 2003 163 hevosvoimaan. Vuosimalliin 2004 tuli matkustajan airbagin poiskytkentä.
Vuoden 2005 alussa tuli tarjolle Pro-paketti hintaan 850 euroa. Sisältönä oli automaatti-ilmastointi, VW Delta radio/CD, aluvanteet, metalliväri ja Firstlinea lukuun ottamatta pähkinäpuusomisteet.
Konstailemattomasti suunniteltu Passat oli myyntiin tullessaan hyvin haluttu ja arvostettu auto. Laatuongelmat himmensivät hieman mainetta, mutta ominaisuuksiltaan Passat on pysytellyt luokkansa parhaimmiston tasolla loppuun asti. Mallin elinikä oli varsin pitkä, ja loppuvuosina auto alkoi vaikuttaa olemukseltaan hieman vanhahtavalta. Seuraaja tuli Suomeen sedanina maaliskuussa 2005 ja Variantina lokakuussa 2005.
Passatin TDI-dieselit olivat aikanaan kehittyneitä, vaikka 2000-luvulla jäivätkin jälkeen kilpailijoiden parhaiden common rail -dieselien ominaisuuksista. Dieselien suurin haittapuoli on useimmissa malleissa 90 000 kilometrin välein vaihdettava jakohihna, jonka vaihdosta kertyy kustannuksia merkkiliikkeessä noin 500 euroa. V6-bensamoottorissa saa jakohihnan vaihtoon varata vielä huomattavasti suurempia summia, koska siinä vaihto on poikkeuksellisen vaikea.
Törmäystestissä Passat jäi 3 tähteen ja vuoden 2001 korin jäykistyksen jälkeen saatiin tulokseksi 4 tähteä. Turvavarustelusta puuttuivat pitkään takapenkin keskipaikan 3-pistevyö ja pääntuki. Pääturvatyynyt eivät olleet loppuvaiheessakaan vakiona. Ajovaloja oli ensimmäisissä vuosimalleissa kahdenlaisia, joista Emdenissä valmistettujen autojen valot olivat hyvin tehottomat.
Eräiden arvioiden mukaan Emdenissä valmistetut autot ovat myös laadultaan huonompia (valmistenumeron viimeinen kirjain ennen juoksevaa numeroa E). Passattien suuri ongelma oli Audien tapaan etupään tukivarret, joita on jouduttu vaihtamaan jopa muutaman kymmenen tuhannen kilometrin välein. Viime vuosina varaosina toimitettujen tukivarsien kestävyyttä on saatu paranemaan. TDI-mallien ongelmana ovat katkenneiden jakohihnojen lisäksi ilmamäärämittarit ja haljenneet ahtimet. Kulutusosaksi Passatissa on laskettava myös moottoritilan pohjamuovi, jonka vaurioitumiseen on osasyynä auton tavanomaista pienempi maavara. Tarkastaa kannattaa myös kuljettajan istuimen rakenteen viattomuus ja kytkinpolkimen roikkumattomuus. Sähkövikoja esiintyy mm. keskuslukituksessa, sähkölaseissa, murtohälyttimessä ja sytytyspuolissa. Vioittuvia sähköosia halvimmasta kalleimpaan ovat mm. ABS:ien kierroslukutunnistin, ilmamassamittari, jäähdytystuuletin, bensapumppu ja laturi.
Suomessa Passat oli myyntitilastossa koko mallihistoriansa ajan sijoilla 12-16. Saksan myyntitilastoissa Passat on ollut kärjen tuntumassa, joten tarjontaa on runsaasti. 70 % Saksassa myydyistä autoista on farmareita. TDI-moottorien osuus on yli puolet.. Myös 1,6-litraisia on varsin paljon tarjolla kohtuulliseen hintaan. 1,6-litraisella tulee Passatissa toimeen eräitä muita samanpainoisia autoja paremmin, joskin pienillä kierroksilla moottori on voimaton etenkin vanhemmassa versiossa. Saksassa ilmastointilaite ja ESP olivat vakiona syksyn 2000 malliuudistuksesta lähtien.
