Porrasperämallin osalta tauosta tulikin sitten huomattavasti pitempi. Variantin ohella tuotantoon jäi vielä vanha Cabriolet, jonka keulaa muutettiin uutta mallia muistuttavaksi.
Golf IV oli muotoiltu jälleen äärimmäisen varovaisesti eli muutokset edeltäjän ulkonäköön olivat pieniä, lähinnä pyöreyttä oli tullut lisää ja vilkut oli piilotettu etuvaloihin. Pituutta oli tullut lisää 13 cm ja akseliväliä 4 cm. 251-senttinen akseliväli oli edelleenkin luokkansa lyhyimpiä, mikä näkyi mm. takaoven lyhyydessä ja takaistuimen jalkatiloissa.
Golf IV:n perusrakenne oli jo aikaisemmin esitelty Audi A3:ssa ja Skoda Octaviassa. Golfin kori oli nyt täyssinkitty ja puhkiruostumistakuu oli pidennetty 12 vuoteen. Rakenteissa mainittiin käytetyn paljon laserhitsausta ja liimausta. Korivaihtoehtoja oli kaksi: 3-ovinen ja 5-ovinen. Molemmissa oli Golfille tunnusomaiset paksut, ikkunattomat takapilarit.
Moottorivalikoima oli tuttua VW-tekniikkaa, joskin Golfissa muutamat olivat uutuuksia. Tuorein uutuus oli malliston pienin eli 1,4-litrainen 16-venttiilinen bensakone, jossa oli tehoa 75 hv. Tämän moottorin ongelmaksi osoittautui huohotinputken jäätyminen. Seuraava vaihtoehto oli janoinen 1,6-litrainen 100-hevosvoimainen. 1,8-litrainen Audeista ja Passatista tuttu 20-venttiilinen oli tarjolla turbolla ja ilman 125- ja 150-hevosvoimaisina versioina.
Aloitusvalikoiman suurin bensakone oli 2,3-litrainen V5, joka ei kuulunut Suomen tuontiohjelmaan. Siinä oli tehoa 1.8T:n tapaan 150 hv, mutta ilmoitettu kulutus 1,5 litraa suurempi. Dieseleistä tarjolla oli kolme 1,9-litraista: ahtamaton SDI (68 hv) sekä TDI 90- ja 110-hevosvoimaisina versioina. Automaattivaihteistot olivat 4-vaihteisia. Alustarakenteet olivat pääosin ennallaan. Lähinnä taka-akselistoa oli muutettu tavaratilan hyväksi.
Turvavarusteisiin sisältyi ABS-jarrut, etuturvatyynyt sekä elokuusta 1998 lähtien tuohon aikaan vielä melko harvinaiset sivuturvatyynyt. Sen sijaan takapenkin pääntuet ja keskipaikan rullavyö puuttuivat. Perusmalli oli kansainvälisesti nimetön, mutta Suomessa sitä kutsuttiin Firstlineksi. Vakiona siinä oli mm. ohjaustehostin, 2-osainen takaistuin, kartanlukuvalot ja ratin pituus- ja korkeussäätö.
Noin 7000 markkaa Firstlineä kalliimpi oli Comfortline. Siinä oli vakiona mm. etuovien sähköiset lasinnostimet, keskuslukitus ilman kaukosäätöä, sisävalon viive, korkeussäätö myös matkustajan istuimessa sekä veluuriverhoilu. Firstlinen ja Comfortlinen sisävärit olivat musta, harmaa ja vaalea beige. Kojetaulun yläosa oli musta ja alaosa verhoilun värinen. Näiden mallien bensaversioiden vakiorengaskoko oli "vanhanaikainen" 175/80R14. Se osoittautui Suomen tiestöön varsin sopivaksi.
Suunnilleen Comfortlinen hintainen oli lievästi urheilullinen Trendline, jossa Firstlinen lisäksi oli urheiluistuimet, 15" teräsvanteet, etumatkustajan istuimen korkeussäätö ja tummennetut taka- ja sivuvilkut. Verhoilukangas oli sama kuin Firstlinessä, mutta sen sai myös punaisena ja keltaisena.
Suomessa harvinainen on Highline, jossa on Comfortlinen lisäksi mm. 15" aluvanteet, korin väriset ovenkahvat ja kylkilistat, ilmastointi, sumuvalot ja urheiluistuimet.
Golf GTI:n moottori oli Suomessa 150-hevosvoimainen turbo, mutta myös 125-hevosvoimainen bensakone sekä 110- ja myöhemmin 115-hevosvoimaiset dieselit olivat tuotannossa. GTI:ssä oli Trendline-varusteiden lisäksi Recaro-urheiluistuimet, 16" aluvanteet, nahkaratti, mustat puusomisteet kojetaulussa, sumuvalot, tasauspyörästön lukko, keskuslukitus, sisävalon viive ja madallettu alusta sekä aluksi myös 3 pääntukea takana ja sähkötoiminen kattoluukku. GTI:n verhoiluvärit olivat musta, musta-punainen ja musta-sininen.
Maaliskuussa 1999 julkistettiin uuden sukupolven Variant, joka tuli Suomeen syyskuussa. Pituutta sillä oli 24 cm perus-Golfia enemmän ja 6 cm edeltäjää enemmän. Kapeahko 460/1470 litran tavaratila jäi Astran ja Octavian lukemista, mutta oli luokan tavanomaista tasoa. Kattokaiteet ja tavaratilan peitto kuuluivat vakiovarustukseen.
Tavaratilan pohja oli hieman nostokynnystä alempana. Lisävarusteena sai välikannen, joka nosti pohjan kynnyksen tasolle ja kätki allensa säilytyslokeroita. Variantissa oli vakiona 195/65R15-renkaat. Ne paransivat ohjaustuntumaa ja lyhensivät jarrutusmatkaa, mutta hakeutuivat voimakkaammin uriin.
4motion-nelivetomalli oli esitelty Golfiin kesällä 1998. Moottorivaihtoehtona nelivedossa oli V5, 2,8-litrainen V6 (204 hv) sekä TDI:t. V6 oli uutuus Golfissa. Nelivetotekniikka oli sama kuin Audi A3:ssa eli perustui elektroniseen lamellikytkimeen. ESP oli vakiona V6-mallissa.
Muihin malleihin ESP tuli Saksassa vakiovarusteeksi syyskuussa 1999, Suomessa ei koskaan. Syksyllä 1999 vaihtui 1,8-litrainen Golfissa 2,0-litraiseen sekä 110-hevosvoimainen TDI 115 hevosvoimaiseen pumppusuutindieseliin. Sen PD-lyhenne (Pumpe-Düse) "suomennettiin" PowerDieseliksi. Keväällä 2000 vaihtui 1,6-litrainen moottori hieman taloudellisempaan 16-venttiiliseen (105 hv) manuaalivaihteisessa mallissa. Suomessa vaihdos tapahtui vasta syksyllä.
Vuosimalliin 2001 värivalikoimaa uusittiin ja verhoilukankaiden kuviot olivat aikaisempaa hillitymmät kolmessa halvimmassa varustetasossa. Samaan aikaan esiteltiin 100- ja 150-hevosvoimaiset pumppusuutindieselit, joista jälkimmäinen ei tullut Suomeen. V5-moottori sai tuplaventtiilit ja tehoa 170 hv. Vuoden 2001 puolivälissä tuli GTI:stä 180-hevosvoimainen rinnakkaismalli sekä 130-hevosvoimainen TDI. Saksassa esiteltiin lisäksi 1.6 FSI.
Vuonna 2002 tuotiin myyntiin 5000 kappaleen rajoitettu erä Golf R32:ta. Sen moottori oli 3,2-litrainen VR6, jossa oli tehoa 250 hv. Vakiona oli mm. 20 mm madallettu alusta, 18" kevytmetallipyörät ja urheiluistuimet. Vaihteisto oli joko 6-vaihteinen manuaali tai DSG-suorakytkentävaihteisto. Neliveto oli aina vakiona. Paras tuntomerkki on keulan suuret ilmanottoaukot.
Huhtikuussa 2002 varustelua parannettiin: Golf sai sähkölasit edessä ja takana, keskuslukituksen kauko-ohjauksen, ajotietokoneen, murtohälyttimen ja takaistuimen pääntuet.
Samaan aikaan esitellyssä Golf Variant Pacificissa oli automaatti-ilmastointi, metalliväri, 16" aluvanteet, nahkaratti ja korinväriset kylkilistat ja ovenkahvat. Joulukuussa 2005 tuli Golf Variant Atlantic, jossa oli Pacificiin eroa lähinnä koristeissa.
Golf IV ja Bora ovat laadukkaasti tehtyjä, konstailemattomia ja käytännöllisiä autoja. Ajo-ominaisuudet ovat hyvät, ainoa pieni moite tulee sivutuuliherkkyydestä. Jousitus on hyvä yhdistelmä mukavuutta ja jämäkkyyttä. EuroNCAP-törmäystestitulos oli 4 tähteä eli korkein, mitä viime vuosituhannen puolella saavutettiin.
Golfin ja Boran bensamoottorit eivät ole kovin eteviä. 1,4-litrainen hoitaa hommansa kilpailijoiden vastaavien tapaan ja tarjoaa kohtuullisen suorituskyvyn. 1,6- ja 1,8-litraiset kärsivät voimattomuudesta pienillä kierroksilla ja suuresta kulutuksesta. Suomessa käytettiin joissakin tapauksissa lyhyempiä välityksiä kuin Saksassa. 1.8T tarjoaa hyvän virityspotentiaalin. Dieselit olivat ajanmukaisia ja taloudellisia, mutta 2000-luvun alussa VW alkoi jäädä dieseltekniikan terävimmästä kärjestä kilpailijoiden esitellessä common rail -moottoreita. VW valitsi sen sijaan äänekkäät pumppusuutinmoottorit, joista se vuosikymmenen lopussa luopui.
Sisustus oli laadukas ja varsin korkeatasoinen. Erikoisuutena oli sininen mittarivalaistus. Sisustus oli uudistunut enemmän kuin ulkokuori ja sisustuksen muotoilu onkin varsin lähellä nykytyyliä. Etutilat ovat hyvät pitemmällekin kuljettajalle, mutta takaistuimen jalkatilat jäävät nykyisten pikkuautojen tasolle. Pieniä kritiikin aiheita ovat pitkäliikkeinen kytkinpoljin, pieni matkustajanpuoleinen ulkopeili ja huono lasinpesujärjestelmä.
Vikatilastoissa Golf IV/Bora on menestynyt hieman keskiarvoa paremmin. Yleisimpiä vikoja ovat erilaiset sähkölaite- ja elektroniikkaviat, joita esiintyy mm. sähkölaseissa, sytytyspuolissa, dieselien ilmamäärämittareissa, jäähdytysnesteantureissa, ajonestolaitteissa ja moottorinohjausjärjestelmässä. Bensaturboista on ainakin Saksassa mennyt ahtimia huonon laakerien voitelun takia. 1,4-litraisten ongelma on huohotinputken jäätyminen. Vaihteistojen kestoikä on joissakin yksilöissä tavanomaista lyhyempi. Jo perinteinen ongelma on keskuslukituksen toiminta pakkasella. Pyöränlaakereita on mennyt huonon alkuperäisvoitelun takia. Hammashihna oli ensimmäisten pumppusuutindieselien ongelma, mutta sitä on saatu parannettua ja useimmissa autoissa lienee jo kestävämpi hihna. Istuimien kitinät mainitaan myös monissa lähteissä.
Golfin tuotanto jakautui melko tasaisesti 1,4-litraisen, 1,6-litraisen sekä TDI:n kesken. TDI-moottorien osuus kasvoi vuosi vuodelta. Saksassa Golf on suosittu kaupunkiauto ja 1,4-litrainen oli 1,6-litraista suositumpi. Suomessa tilanne oli päinvastainen huolimatta mallien suuresta hintaerosta. Suomen rekisteröintitilastossa Golf IV oli alkuvuosina sijoilla 5-8, mutta nousi vuodesta 2002 lähtien kakkoseksi. Boran sijoitus oli 15-25. Keski-Euroopassa Bora on harvinaisuus.
Seuraaja Golf V tuli Suomeen joulukuussa 2003. Boran korvasi Jetta syyskuussa 2005.
