Jo vuosia aikaisemmin kehityksen kelkasta pudonnut akseliväli pidennettiin 13,5 sentillä 260 cm:iin. Ulkomitat kasvoivat tuntuvasti joka suuntaan. Akselivälin ohella sisätiloihin oli suuri vaikutus 9 cm:n korkeuden lisäyksellä. Corolla siirtyikin kertaheitolla luokkansa ahtaimmasta erääksi tilavimpia malleja.
Corolla oli muotoiltu Euroopassa ja muotoilu olikin huomattavasti aikaisempaa paremmin eurooppalaiseen silmään sopiva. Muotoilu oli puhdaslinjainen, mutta hieman persoonaton. 3- ja 5-oviset HB-mallit erottuivat massasta hieman Sedania ja Wagonia paremmin.
Alustarakenteet oli uusittu lähes täysin. Takana oli monissa kilpailijoissakin menestyksellisesti käytetty yhdystukiakselisto. Ohjaustehostin oli sähkötoiminen.
Moottorivalikoima oli tuttua tavaraa. 1,4- ja 1,6-litraiset VVT-i -bensakoneet oli esitelty edeltävän korimallin faceliftin yhteydessä. Tehoa oli 71 kW/97 hv ja 81 kW/110 hv. 2,0-litrainen suorasuihkutusdiesel oli 90-hevosvoimaisena versiona myös tuttu edeltäjästä. Uutta oli HB-malliin tarjottu 110-hevosvoimainen versio, jossa oli vääntöä 250 Nm. Dieselit olivat kilpailukykyisiä eurooppalaisiinkin verrattuna.
HB-mallit valmistettiin pääosin Englannissa, pieni osa tuli Japanista. Sedanit sen sijaan tulivat uudesta tehtaasta Turkista. Myös Wagonien tuotanto siirtyi alkuvaiheen jälkeen Turkkiin vähitellen vuosien 2002 ja 2003 aikana. Missään ei ole esitetty, että valmistusmaalla olisi vaikutusta Corollan laatuun.
Wagonin tavaratila ei kooltaan ollut luokkansa parhaimmistoa, vaikka olikin edeltäjäänsä verrattuna kasvanut tuntuvasti. Toinen ongelma oli jousituksen kuormankantokyky, joka oli edelleen heikko. Myös HB:ssä tavaratila oli kilpailijoita pienempi.
Corollan perusmalli oli Linea Terra. Sen varusteluun sisältyi mm. ABS-jarrut, 4 turvatyynyä, CD/radio, kauko-ohjattava keskuslukitus ja sähkölasit edessä. Linea Solissa oli lisäksi mm. etusumuvalot, nahkaratti, sähkölasit myös takana, audion kaukosäätö ohjauspyörästä ja tyylikäs Optitron-mittaristo. Kojetaulussa oli alumiinijäljitelmäkoristus paitsi beigen verhoilun yhteydessä puujäljitelmä.
Suorituskykyisin Corolla oli 1,8-litrainen T Sport, jonka Celicasta peräisin olevassa moottorissa oli tehoa 141 kW/192 hv. Vaihteita oli kuusi. Alusta oli 20 mm muita malleja matalampi. T Sportissa oli vakiovarusteena mm. ajonvakautusjärjestelmä, hätäjarrutustehostin, 16" aluvanteet, automaatti-ilmastointi ja kojetaulun metallinvärinen koristus.
Jo aikaisemmin Japanissa Corolla Spaciona esitelty tila-autoversio tuli Eurooppaan samaan aikaan muiden Corolla-mallien kanssa ja tunnettiin täällä nimellä Corolla Verso. Tekniikka oli pääosin yhteistä Corollan kanssa. Ensimmäinen Corolla Verso oli kuitenkin väliaikaisratkaisu, sillä Euroopassa suunniteltu 5/7-paikkainen toisen sukupolven malli korvasi sen jo keväällä 2004.
Maaliskuussa 2003 Corollan varusteluun lisättiin ilmastointilaite. Se oli Terrassa manuaalinen ja Solissa automaattinen. Samaan aikaan tehokkaamman dieselin teho nousi 85 kW/116 hv:aan ja sen sai myös Terra-varusteltuun Hatchbackiin. Vääntöä parannetussa dieselissä oli 280 Nm.
Kesällä 2004 uudistettiin Corollan HB-malleja. Keula muuttui hieman persoonallisemmaksi. Hieman HB:n jälkeen uudistuivat myös Sedan ja Wagon. Niiden keulassa muutos oli vähäisempi. Maskin lisäksi muuttuivat mm. puskurit ja etu- sekä takavalot. Myös sisätilojen verhoilut olivat muuttuneet kaikissa varustetasoissa.
Uutena moottorina esiteltiin pirteä 1,4-litrainen D-4D, jossa oli tehoa 66 kW/90 hv. Se perustui Yarisin dieseliin, mutta mm. ahdin oli muuttuvasiipinen. Moottori oli peräti 72 kg kevyempi kuin samantehoinen 2,0-litrainen, jonka se korvasi. 116-hevosvoimaisen 2,0-litraisen dieselin sai nyt kaikkiin korimalleihin.
Jousitus ja ohjaus olivat kokeneet parannuksia, joilla oli merkittävä positiivinen vaikutus Corollan ajettavuuteen. Se nousi kertaheitolla samaan sarjaan eurooppalaisten kilpailijoiden kanssa. Myös äänieristystä oli parannettu. Ohjauspyörään oli saatu kaivattu pituussäätö. Istuinlämmityksen pystyi nyt kytkemään erikseen kuljettajalle ja etumatkustajalle.
Vakiovarusteita olivat nyt mm. ikkunaturvatyynyt edessä ja takana, matkustajan turvatyynyn poiskytkentämahdollisuus, valonpesimet ja turvavyön muistutin. Optitron-mittaristo oli nyt vakiona myös Linea Terrassa.
Uusi varustetaso oli HB-malleihin tarjottu Sport. Siinä oli sinisävyinen verhoilu ja Linea Terran lisäksi mm. etusumuvalot, helmalevikkeet ja nahkaratti audion säätimin. Terran verhoilu puolestaan oli nyt aina musta. Sol-varusteluun oli lisätty pyyhkijöiden sadetunnistin ja automaattisesti tummentuva sisäpeili.
Helmikuusta 2006 lähtien Corollan varustukseen lisättiin ajonvakautusjärjestelmä ja Soliin lisäksi vakionopeussäädin.
Yhdeksännen sukupolven Corolla oli yksi luokkansa parhaista autoista. Sisätilat olivat kasvaneet kilpailijoiden tasolle ja myös ajo-ominaisuudet olivat selvästi kehittyneet. Sähköisesti tehostettu ohjaus oli kuitenkin hieman tahmea ja auto vaati paimentamista maantieajossa. Ohjaustuntoon saatiin osittain parannusta vuoden 2005 malliuudistuksessa. HB oli jostakin syystä vakaampi kuin Wagon. Jousitus tarjosi melko hyvän mukavuuden, mutta kuormankantokyky oli pienehkö. Moottorit olivat tunnetusti luokkansa parhaimmistoa: niissä yhdistyi kokoisekseen hyvä suorituskyky ja kohtuullinen kulutus. HB- ja Wagon-mallien tavaratilat olivat melko pieniä.
Edellisen mallin notkahduksen jälkeen Corolla hankki takaisin asemansa Suomen eniten myytynä autona ja useina vuosina asema ykkösenä oli hyvinkin selkeä. Dieselien osuus myynnistä oli 15-20 %. Korimallien välillä myynti jakautui melko tasaisesti. Farmari oli hieman muita suositumpi. Porrasperämalli osuus oli kilpailijoita korkeampi.
Perinteiseen tapaan Corolla on osoittautunut erittäin luotettavaksi autoksi. 1,4-litraisissa autoissa on ollut ongelmia kytkimen kanssa. Saksalaiset mainitsevat heikoksi kohdaksi myös sylinterikannen tiivisteen ja ajovalopolttimojen heikon keston.
Corollan seuraajaksi esiteltiin vuoden 2007 alussa viistoperäinen Auris ja porrasperäinen Corolla. Farmarimalli oli myynnissä vielä vuoden 2008 alkuun asti eikä saanut seuraajaa.
