Ulkonäöltään 9-5 oli helposti tunnistettavissa Saabiksi. Ilmanvastus oli pieni (0.29). 9-5:n pohjalevy oli esimerkiksi Opel Vectrassa käytetystä GM2900:sta pidennetty GM2902. Myös esimerkiksi multilink-taka-akselisto oli samankaltainen kuin Vectrassa. Nelisylinteriset moottorit olivat Saabin omia, V6 oli peräisin Opelilta.
Ensimmäiset myyntiin tullut moottori oli kevyesti ahdettu 2,3-litrainen (170 hv) Jo samana vuotena perusmoottoriksi esiteltiin 2,0-litrainen (150 hv), jota ei kuitenkaan alkuvaiheessa tuotu Suomeen. 3,0-litrainen V6 (200 hv) pääsi sarjatuotantoon vuoden 1999 alussa. Myös sen moottori oli varustettu matalapaineturbolla. Automaattivaihteistoksi 9-5:een oli tarjolla Aisin-AW:n 4-vaihteinen.
9-5:n turvallisuustekniikka oli edistyksellistä. Esimerkiksi aktiivisten pääntukien käyttöönotossa se oli edelläkävijä. Myös suurlujuusterästä oli käytetty korirakenteessa poikkeuksellisen paljon. Toisaalta turvatyyny oli ensimmäisenä vuotena vakiona vain kuljettajalla. Sen lisäksi vakiona oli sivuturvatyynyt.
9-5:n perusmallissa oli vakiona mm. kauko-ohjattava keskuslukitus, sähkölasit kaikissa ovissa, lämmitettävät sähköpeilit ja 2-osainen takaselkänoja. SE-mallissa oli lisäksi mm. kevytmetallivanteet, automaatti-ilmastointi, vakionopeussäädin, sumuvalot sekä puupaneelit kojetaulussa. Syksyllä 1998 esitellyssä Griffinissä oli mm. sähköllä säädettävät etuistuimet, murtohälytin, laadukas audiojärjestelmä ja tuuletetut etuistuimet.
Vuoden 1999 alussa toiseksi korimalliksi tuli farmari eli Wagon. Tavaratilassa oli monenlaisia näppäriä keksintöjä, suurin osa tosin lisävarusteena. Vakionakin lattian alta löytyy tilaa pienemmille tavaroille.
Syksyllä 1999 esiteltiin lievästi urheilullinen 9-5 Aero. Sen 2.3T:ssä teho oli nostettu 230 hevosvoimaan. Alustaa oli hivenen jämäköitetty ja istuimissa oli parempi sivutuki. Ulkoisesti Aero erottui levikkeidensä ansiosta. Vakiona oli SE-tason lisäksi nahkaverhoilu.
9-5 oli poikkeuksellisen käytännönläheisesti suunniteltu auto. Sen alusta oli optimoitu Pohjolaan eikä Saksan moottoritienopeuksiin. Jousitus on pehmeä. Aero-versiossa päästiin samaan jäykkyyteen kuin saksalaisten perusversioissa. Ajettavuus on vakaata ja ohjaustunto hyvä, mutta aivan saksalaiskilpailijoiden täsmällisyyteen ei päästä. Rengasmelua on enemmän kuin monessa muussa saman luokan autossa. Nelisylinteriset moottorit ovat hieman karkeakäyntisiä, mutta pirteitä ja melko taloudellisia.
Sedanin tavaratila oli markkinoiden suurimpia. Tila on korkea ja varsinkin takaosastaan myös leveä. Myös lastausaukko on poikkeuksellisen suuri ja saranat tilaa säästävää mallia. Vakiona on myös monikäyttömahdollisuus ja suksiluukku. Wagonin tavaratila ei pituudeltaan yltänyt aivan suurimpien farmarien kokoon.
Istuimet olivat hyvät ja ne oli sijoitettu varsin korkealle. Sisällä tunnelma on hieman ahdas mm. korkean kojetaulun takia. Tilaa oli kuitenkin ulkomittoihin verrattuna runsaasti. Näkyvyys oli hyvä, sitä rajoittivat lähinnä leveähköt takapilarit.
Vanhimmat 9-5 ovat iässä, jossa aikaisempien omistajien tunnollisuus vaikuttaa paljon auton luotettavuuteen. 9-5:ttä rekisteröitiin tasaiseen tahtiin 2000-luvun puoliväliin asti, jolloin myynti alkoi laskea. Myynti jakautui varsin tasaisesti sedanien ja farmarien kesken. Dieseleitä on vain noin 15 % kannasta. Hintaansa ja kilometreihinsä nähden käytetyssä 9-5:ssä saa usein paljon autoa.
