Keulassa uudistettu malli erottuu maskin kromatuista pystylistoista. Sisustuksessa oli lähinnä parannettu materiaalien laatua. 2,0-litraisen dieselin automaattivaihteisto oli nyt moderni 6-vaihteinen. 136-hevosvoimaisen dieselin korvasi puhtaampi 140-hevosvoimainen, mutta vain käsivaihteisessa versiossa. 1,6-litraisessa dieselissä oli myös nyt hiukkassuodatin.
Uudet varustetasot olivat Premium, Executive ja Griffe. Premium vastasi suunnilleen aikaisempaa perustasoa lisättynä kevytmetallivanteilla. Executivessa oli lisäksi 2-alueilmastointi, sadetunnistin, vakionopeussäädin nopeudenrajoittimella ja plyysiverhoilu. Griffen varusteita olivat mm. ksenonvalot, parkkitutkat edessä ja takana, etuistuimien sähkösäätö ja rengaspainevaroitin. Kaikissa dieseleissä oli nyt ajastimella varustettu Webasto-lämmitin.
Sedanin tavaratila oli edelleen luokassaan niukahko, litratilavuus oli mallimerkinnän mukainen 407 litraa. Tavaratila oli kyllä selkeän muotoinen ja laadukkaasti verhoiltu. Nostokynnys oli korkea. Monikäyttöisyys oli toteutettu mallikkaasti, sillä useimmista sedaneista poiketen myös takaistuimen istuinosa kääntyi alas ja lisäksi tarjolla oli suksiaukko.
Sedania 9 cm pitempi farmarimalli SW oli enemmän elämäntapafarkku, jonka tavaratila oli perusasennossa 448 litraa. Tavaratila oli luokkansa pienimpiä, mutta selkeän mallinen ja varustukseltaan harkittu. Takaikkuna avautui myös erikseen. SW:n takaluukku avaa mukanaan pitkän palan kattoa, mikä vaikeuttaa suksiboksin käyttöä. Lasinen panoraamakatto oli vakiona, mikä söi merkittävästi pääntilaa takana. 407 Coupén kaikki koripellit olivat erilaisia kuin sedanissa. Takaistuimella oli niukahkot tilat kahdelle keskimittaa lyhyemmälle matkustajalle. Moottorivaihtoehdot olivat 2.2, 3.0 V6 ja 2.7 V6 HDi. Vakiovarusteena Coupessa oli mm. parkkitutka takana, ksenon-valot ja vakionopeussäädin. Pack-versiossa oli lisäksi mm. sähköllä säätyvät nahkapenkit ja JBL-hifi.
Loivan tuulilasin ja kaltevien sivuikkunoiden takia ikkunoiden yläosat niin edessä kuin sivulla ovat lähellä kuljettajan päätä. Peugeot 607:n tavoin ovet ovat matalat: yläreunat ovat alhaalla ja kynnykset korkeat. Tämä hankaloittaa käyntiä etenkin takaistuimelle. Ovet ovat toisaalta pitkät, mikä vaikeuttaa osaltaan sisäänkäyntiä parkkipaikalla. Pehmeät ja muhkeat etuistuimet antavat ylellisen vaikutelman, mutta pitkälle eteen työntyvä pääntuki ja istuinosan tukemattomuus häiritsevät. Loivat etupilarit haittaavat näkyvyyttä samoin kuin pienet ulkopeilit. Hallintalaitteiden toiminnassa on useita pieniä puutteita, kuten epämääräinen vaihteensiirto. Lämmityslaite on tehokas.
407:n ajo-ominaisuudet ovat kunnossa. Ohjaus toimii varsin hyvin. Ajonvakautus on liiankin holhoava, Jousitukseen 407:ssä oli erilaisia virityksiä. Suomessa yleisimpien perusmallien jousitus on varsin pehmeä ja mukava. Jousituksessa on kuitenkin hitaissa nopeuksissa turhaa täristystä, joka korostuu urheilullisempien versioiden kovemmissa jousituksissa. Melutaso on sileällä hiljainen, mutta karkea asfaltti nostaa äänitasoa selkeästi. Peugeotille tyypillistä on myös voimansiirron ulina ja jousituksen kolina.
Vakuutukset ovat keskimääräistä kalliimmat. Vikatilastoissa 407 on eräs heikoimmin menestyneistä autoista, mikä toisaalta näkyy myös käytettyjen autojen varsin edullisina hintoina. Ruosteenesto 407:ssä on hyvä, mutta SW:ssä takaluukun kahva rikkoo maalipinnan. Ilmeisesti facelift-mallit vuodesta 2008 lähtien ovat kokonaisuutena vähävikaisempia kuin vanhemmat.
Ohjaustehostin vuotaa öljyä 2,0- ja 2,2-litraisissa malleissa etenkin ennen heinäkuuta 2005 valmistetuissa yksilöissä. 1,6-litraisista dieseleistä on hajonnut turboja. Monet alustan osat, etenkin alapallonivelet ja takakallistuksenvaimentimen kumit ovat kulutustavaraa ja pyöränlaakerit tavanomaista lyhytikäisempiä. Tukivarsiin ja yhdystankoihin on saatavana myös ns. HD-osia tarvikevalmistajilta. Näillä on ainakin alkuperäisosia pitempi takuu. Nelisylinterisissä bensamoottoreissa on esiintynyt runsasta öljynkulutusta. Vaihteensiirrossa on ongelmia pakkasella. Kytkimen kesto on osoittautunut lyhyehköksi. Dieseleissä esiintyy EGR-venttiilien ja ruiskutussuuttimien vikoja. Hiukkassuodattimen vaihtoväli on Suomen oloissa useimmissa malleissa 120 tai 140 tkm ja jakohihnan 120 tkm.
Sähkövikoja on mm. ajotietokoneen näytöissä, vilkkuviiksessä, moottorinohjausyksikössä, ABS-antureissa, parkkitutkissa ja polttimoiden heikossa kestossa. Erilaisia vikailmoituksia on jouduttu kuittaamaan huollossa ilman varsinaisen vian selviämistä. 6-vaihteisella automaatilla varustettujen dieselien seisahtuminen on ratkennut ohjausyksikön vaihdolla. Lasikatot ovat monessa merkissä ongelmallisia vanhetessaan, mutta 407:ssä lisäongelmana on sisäverhon liukujen hajoaminen. Kuljettajan oven lukko jäätyy märällä pakkaskelillä, jos ei ole jälkikäteen tiivistetty. SW-mallin lisäjarruvalo irtoaa liimauksista.