Juken kaltaisia muotoja muut valmistajat ovat uskaltaneet esitellä vain konseptiautoissa. Erityisesti keulan muodot ovat hyvin lennokkaat. Kohderyhmän keski-ikä lienee hyvin alhainen.
Kori ja sisätilat
Juken mitat eivät paljon poikkea Nissan Notesta. Nyt tavoitteena eivät kuitenkaan ole olleet tila-automaiset sisätilat. Niukka mitoitus alkaa jo kapeista takaovista, joten takaistuimelle käynti vaatii pientä pujottelua. Takaistuimella puutetta on lähinnä pääntilasta, jota riittää 180-senttisille. Polvitilaa on riittävästi ja korkea istuin antaa melko hyvän mukavuuden. Etuistuimet eivät ole erityisen onnistuneet. Etenkin reisitukea jää pitkäkoipisempi kaipaamaan. Selkänojan säätö on portaallista mallia, josta luulisi jo 2010-luvulla päästävän lopullisesti eroon. Ohjauspyörässä on vain korkeussäätö. Pituussäätöä kaipaisi lähinnä ratin saamiseksi lähemmäksi kuljettajaa.
Tavaratila on yllättävän pieni. Pohja on nostettu korkealle, mistä on se ilo, että penkit kaatamalla saatava tila on tasapohjainen. Välipohjan alla on suuri kaukalo, jonka poistamalla saa reilusti lisää tilaa. Hattuhyllyn virkaa toimittava verho on kiinnitetty luukun kanteen ja nousee todella älykkäästi pois tieltä luukun avaamisen myötä.
Varustelu, hallintalaitteet ja sisustus
Varustetasot ovat muiden 2000-luvun Nissanien tapaan Visia, Acenta ja Tekna. Visiassakin on perusasiat mukana: manuaali-ilmastointi, ajotietokone, radio/CD ja tavanomainen turvavarustelu löytyvät. Acentassa on lisäksi mm. vakionopeussäädin, automaatti-ilmastointi, 17" aluvanteet ja bluetooth. Tekna-varustelusta löytyvät mm. navigaattori, peruutuskamera ja sadetunnistin. Lisävarusteena tarjotaan lähinnä koristeita.
Visian ja Acentan verhoilu on arkisen tummanharmaa, mutta laadukkaan näköinen perustasolle. Teknassa (ja lisävarusteena Acentassa) on persoonallisempi puna- tai harmaasävyinen verhoilu. Myös sisustuksen muotoilu on ulkomuodon tasalla. Ilahduttavaa on se, että hallintalaitteet ovat muotoilijan valinnoista huolimatta selkeät ja helppokäyttöiset. Teknan navigaattori on sijoitettu hyvälle paikalle. Ilmastoinnin toimintojen näyttö on tyylikäs ja sen kautta säädetään myös monia auton asetuksia. Mittarit ovat Alfamaisissa putkissa. Vakionopeussäätimen katkaisimet ovat oikeaoppisesti ratissa. Sisustuksen materiaalit ovat pääosin kovapintaisia ja hieman halvan tuntuisia. Hansikaslokero on Qashqain tapaan minimaalinen, tarkasti ohjekirjalle mitoitettu, ja säilytystilaa on muutenkin vähän.
Moottori ja hinnat
Moottorivalikoimasta löytyvät tutut 1,6-litrainen bensakone (86 kW/117 hv) ja 1,5-litrainen diesel (81 kW/110 hv). Merkittävä osuus myynnistä tulee olemaan myös 1,6-litraisella bensaturbolla (140 kW/190 hv), joka oli koeajetun auton keulalla. Kireästi viritetyn moottorin suurin 240 Nm vääntö luvataan esiintyvän alueella 2000-5200 r/min.
Käytännössä tarjolla on räväkkä potku 2500 kierroksen yläpuolella ja pienemmillä kierroksilla meno ei paljon poikkea vapaastihengittävistä 1,6-litraisista. Ahtimen päästessä vauhtiin kierrokset ovat herkässä ja talvikelillä kaasupolkimen kanssa saa olla tarkkana. Haluttaessa suorituskykyä löytyy jopa enemmän kuin 8,0 sekunnin kiihtyvyyslukemasta voisi päätellä.
Juke ostetaan epäilemättä ulkonäön takia. Hienoa on se, että ominaisuuksissa ei ole ylitsepääsemättömiä puutteita, jos vain tilat riittävät. Myös hinnat ovat järkevällä tasolla lukuun ottamatta nelivetomalleja.
Vertailuun otettiin Skoda Yeti ja Toyota Urban Cruiser. Yeti on autoista pisin ja Urban Cruiser lyhin. Kaikista kolmesta on tarjolla etu- ja nelivetoversiot. Toyotan saa nelivetoisena vain dieselinä. Juken saa puolestaan nelivetoisena ainoastaan bensiinimoottorin yhteydessä.
