USA:ssa myytävä Accord on kokonaan eri auto ja Euroopassa myytävän mallin luvataan kilpailevan saksalaisten kalliimman luokan kilpailijoiden kanssa. Ulkonäöllisesti muutos edeltäjään verrattuna on ollut varovainen ja asiaan perehtymätön saattaa sekoittaa uuden mallin vanhaan. Henkilökohtaisesti pidän edeltävän sukupolven muotoilua tyylipuhtaampana.
Sisätilat
Accordin korimallit ovat sedan ja farmari Tourer. Sedan on kasvanut pituutta 6 cm, mutta Tourerin pituus on säilynyt ennallaan. Tourerin tavaratila on kutistunut kolmanneksella ja auto onkin muuttunut kilpailijoidenkin suosimaan elämäntapafarkun suuntaan. Leveyttä Accordissa on 8 cm aikaisempaa enemmän, mikä tuntuu myös sisätiloissa. Sedanin takaistuintilat ovat yllättävän ahtaat.
Pääntila riittää 180-senttiselle eikä polvilla ole juuri sen väljempää. Jalkaterät mahtuvat etuistuimen alle vain vaivoin. Edessä tilat ovat väljät lukuun ottamatta pääntilaa kattoluukulla varustetussa versiossa. Etuistuimien muotoilu on voimakasta ja onnistunutta. Ajoasennosta saa moitteettoman. Ristiseläntuki on sijoitettu niin alas, että keskimittaisen täytyy pitää säätö minimissä.
Tavaratilaa sedanissa luvataan olevan keskinkertaiset 467 litraa. Tilan muotoilu on kuitenkin poikkeuksellisen epäkäytännöllinen. Tasaista pohjaa on vain pieni alue keskellä ja reunoja kohti pohja nousee. Pohjan alla oleva tila on tuhlattu renkaankorjaustarvikkeisiin. Niin tavaratilan lastausaukko kuin etenkin selkänojat kaatamalla avautuva aukko ovat pieniä. Näkyvyys eteen on hyvä ja ulkopeilit ovat nykytyyliin entistä suuremmat. Takaikkuna on matala ja näkymät taakse jäävät puutteellisiksi. Kylkilistoja ei ole.
Moottori
Accordin bensamoottorit ovat 2,0- ja 2,4-litrainen ja hieman myöhemmin Suomeen ehtivä diesel on parannettu 2,2-litrainen teholtaan 110 kW/150 hv. Koeajettu 2,0-litrainen bensakone esiteltiin CR-V:ssä runsas vuosi sitten. Tehoa moottorissa on 115 kW/156 hv.
Moottori on lupausten veroinen, mutta tarjoaa parhaan suorituskykynsä vasta kierroksia käyttämällä. Koeajoauto oli varustettu 5-vaihteisella automaattivaihteistolla, joka nostaa kierroksia herkästi nopeutta nostettaessa. Automaatti vaihtaa nykäyksittä ja viiveettä, mutta hieman turhankin herkästi. Ikään kuin se ei luottaisi moottorin kykyyn selviytyä tehtävästään.
Ohjaus
Accordin Comfort-perusmallissa on muita versioita pehmeämpi alusta. Executivenkin mukavuus on silti kehittynyt paljon edeltävästä mallista. Jousitus on erinomainen yhdistelmä jämäkkyyttä ja mukavuutta. Epätasaisuudet tuntuvat, mutta hillitysti. Kauan piti odottaa, mutta löysi Hondakin lopulta avaimet toimivan alustan tekemiseen. Ohjaus on sähköisesti tehostettu, mutta tarkka. Keskialueen tuntumassa nopeaksi välitetty ohjaus tuntuu hieman liiankin herkältä.
Ainakin 17" pyörillä herkästi ohjautuva auto vaatii kuljettajalta intoa aktiiviseen ajamiseen. Tienpinnan muodot pyrkivät ohjailemaan kulkusuuntaa liiaksi meikäläisissä olosuhteissa. Kaarteisiin Accord taittuu innolla. Huomiota herättävää on auton vähäinen kallistelu.
Melutaso on kohtalaisen alhainen. Rengasmelun määrä vaihtelee huomattavasti tienpinnan karkeuden mukaan. Karkealla pinnalla Accordia ei voi kehua hiljaiseksi. Moottorin ääni ei häiritse voimakkuudellaan, mutta automaatin aikaansaama kierrosten ripeä vaihtelu ärsyttää myös äänellisesti.
Mallit
Accordin perusmalli on siis Comfort ja siihen sisältyy mm. 6 turvatyynyä, aktiiviset pääntuet, keskikyynärnojat edessä ja takana ja 2-alueinen automaatti-ilmastointi. 2 000 euroa kalliimmassa Elegancessa on lisäksi mm. vakionopeussäädin, sadetunnistin, 17" aluvanteet ja sumuvalot.
Executive tuo mukanaan 3 500 euron hintaan vielä mm. xenon-valot, kuljettajan istuimen sähkösäädön kahdella muistipaikalla, nahkaverhoilun, pysäköintitutkat edessä ja takana, CD-vaihtajan ja kattoluukun. 2,4-litraisessa Executive Advanced -versiossa on kaistavahti, aktiivinen vakionopeussäädin törmäyksenestolla ja navigaattori.
Lisävarusteita ei 590 euron hintaisen metallivärin lisäksi ole tarjolla. Verhoilu on aina musta paitsi nahkaverhoilun saa myös harmaana. Myös ulkovärivalikoima on suppeahko ellei halua harmaata autoa. Sisustuksen tyylissä on viistoperäisestä Civicistä tuttuja piirteitä. Muotoilu on siis hieman futuristista.
Sisustuksessa korostuu leveä metallinsävyinen lista. Mittaristo on muotoilijan käsittelystä huolimatta selkeä. Sen sijaan keskikonsolin napit vaativat hieman opettelua ja keskikonsolin näytön luettavuus auringossa on huono. LCD-palkilla toteutettu kojelaudassa vilkkuva kulutusmittari on hyödytön.
Ilmastointi toimi lämpimällä kesäkelillä asiallisesti. Uskallan jo etukäteen esittää epäilyni automatiikan toimivuudesta talviolosuhteissa muiden Honda-mallien perusteella. Säilytyslokeroita on monia, mutta ne ovat kooltaan pieniä. Moottoria ei ole piilotettu muovipaneelien alle. Konepeitossa ei ole kaasujousia. Laatuvaikutelma on hyvä, mutta muutamia yksityiskohtia sisustuksessa on tehty hieman halvan näköisestä muovista.
Accord jatkaa entistä vahvemmin edeltäjänsä linjalla. Se on aktiivisen ajajan auto. Hienoa on se, että mukavuudesta ei tarvitse tinkiä herkästi ohjautuvassakaan autossa. Moottori on taattua Honda-tasoa, mutta automaattivaihteiston toiminta ei aivan vakuuttanut.
Runsaisiin tiloihin Accordissa ei ole panostettu. Hinnalla Accord ei edelleenkään pyri kilpailemaan, vaan se on pari tonnia vastaavasti varustettuja kovimpia kilpailijoita kalliimpi. Autona se on kuitenkin jälleen puoli askelta lähempänä tavoittelemiaan saksalaisia premium-autoja.
Vertailu
