Mondeo kasvoi kooltaan tuntuvasti ja sijoittui niin ulko- kuin sisämitoiltaankin luokkansa suurimmaksi. Vain samaan aikaan esitelty Citroën C5 pystyi tarjoamaan vastaavat sisätilat.
Mondeon ulkomuoto lainasi yksityiskohtia pari vuotta aikaisemmin esitellyn Focuksen ns. New Edge Designista. Kokonaisuutena Mondeon pelkistetty muotoilu vaikutti hieman vaatimattomalta. Korimalleja oli kolme. Sedanin ja 5-ovisen ulkomuoto oli hyvin lähellä toisiaan. Farmarimalli ylitti pituudeltaan 4,8 metriä ja laajennetun tavaratilan pituus oli noin 2 metriä.
Alustarakenteen perusratkaisut olivat samoja kuin edeltävässä mallissa, mutta mitoitus oli suurempaa. Akseliväli oli kasvanut viidellä sentillä. Pyörät olivat perusmallissakin 16-tuumaiset.
Moottorivalikoimassa oli paljon uutta. 4-sylinteriset bensamoottorit perustuivat Mazdan perustekniikkaan. 1,8-litraisia oli kaksi: 110- ja 125-hevosvoimaiset. Näiden suorituskykyero oli minimaalinen. 2,0-litraisessa oli tehoa 145 hv. Nämä moottorit olivat hyvin kilpailukykyisiä ominaisuuksiltaan. Suurin bensakone oli 2,5-litrainen V6.
Dieselit olivat myös uusia ja läheistä sukua Transitin moottoreille. Tehoa 2,0-litraisissa moottoreissa oli 90 ja 115 hv. Erona niiden välillä oli lähinnä ahdin. Nämä moottorit eivät testeissä saaneet kovin korkeita arvosanoja. Vuodelle 2002 saatiin valmiiksi 130-hevosvoimainen common rail -diesel TDCi, joka edusti ajanmukaista dieseltekniikkaa. Siinä oli vääntöä hetkellisesti 330 Nm. Alkuvaiheessa ainoastaan 2,0-litraisen bensamoottorin yhteyteen sai automaattivaihteiston, joka oli 4-vaihteinen. Myöhemmin TDCi-malliin ja V6:een tuli uusi 5-vaihteinen automaatti.
Sisustuksen ilme oli myös hieman pelkistetty. Pientä piristystä mustaan ilmeeseen toivat alumiinin väriset yksityiskohdat. Trend-mallissa alumiinia oli myös keskikonsolissa. Trendiin sai myös vaalean beigen verhoilun, joka ilmeisesti arkuutensa vuoksi jäi harvinaiseksi.
Ghiassa keskikonsoli oli hyvin muovisen näköistä puujäljitelmämuovia, mutta muuten Ghian sisustus oli selvästi ylellisempi. Ghian plyysi oli joko harmaata tai beigeä.
Mondeo oli varustetasoltaan luokkansa suunnannäyttäjiä. Sen markkinoilletulon jälkeen moneen muuhunkin keskiluokan autoon otettiin vakiovarusteeksi ilmastointilaite. Muita Ambienten varusteita olivat kauko-ohjattu keskuslukitus, aktiiviset pääntuet, sivu- ja pääturvatyynyt sekä hätäjarrutustehostin.
Trendissä oli lisäksi takaistuimen keskikyynärnoja, sumuvalot ja lämmitettävä tuulilasi, jonka vastuslangat häiritsevät hieman vasta-aurinkoon ajettaessa. Vasta Ghiassa varusteita oli merkittävästi enemmän: kevytmetallivanteet, puoliautomaattinen ilmastointi, vakionopeussäädin, ajotietokone ja kauko-ohjattava radio/CD. V6:ssa oli vakiona ajonvakautusjärjestelmä.
Syksyllä 2001 esiteltiin 3,0-litrainen ST220 (220 hv). Se oli saatavissa kaikkina korimalleina. Muihin Mondeoihin verrattuna alustaa oli madallettu 15 mm. Vakiovarusteena oli mm. Recaro-etuistuimet, nahkaverhoilu, 18" aluvanteet, automaatti-ilmastointi ja ajotietokone.
Vuosimallin 2004 autot esiteltiin Suomessa syyskuussa 2003. Uudistetun mallin tunnistaa parhaiten maskin kromireunuksesta. Säleikkö muuttui hunajakennotyyppiseksi. Etusumuvalot olivat nyt kulmikkaat. Ulkopeilit olivat entistä suuremmat. Myös takavaloja oli hieman muutettu. Kaikki peltiosat sen sijaan olivat entisellään.
Sisällä keskikonsoli oli uusittu ja lisävarusteena sai suurella kosketusnäytöllä varustetun navigointilaitteen. Radio/CD oli nyt vakiona ja lisävarusteena sai paremman Sony-audiojärjestelmän. Verhoilukankaat oli uusittu. Ghiaan sai myös mustan verhoilun. Ovien ja sivupilarien verhoilu oli myös uusi. Trend-mallissa oli vakiovarusteena puoliautomaattinen ilmastointi. Ghiassa oli uutuutena kromilistat ovenkahvoissa ja ikkunoiden alareunassa, sisustuksen puujäljitelmälistat sekä sadetunnistin.
Uusi moottorivaihtoehto oli suorasuihkutuksella varustettu bensamoottori 1.8 SCi, jossa oli tehoa 130 hv. Kulutuksen luvattiin pienentyneen 10 %. Auton hinta oli kuitenkin liian korkea ja malli poistui pian Suomen valikoimasta. Dieselvalikoimassa 115-hevosvoimainen versio oli jo hieman aikaisemmin korvattu samantehoisella TDCi:llä.
Elokuussa 2004 tuli Mondeo Titanium, jonka ainoat erot Ghiaan olivat sisustuksen värityksessä. Uusia moottorivaihtoehtoja olivat 2.2 TDCi (115 hv) ja 3.0 V6 (200 hv). Samaan aikaan tarjotut S-mallit oli varustettu ajonvakautusjärjestelmällä.
Kesäkuussa 2005 tulivat Suomeen uudistetut Mondeot, joiden vuosimalliksi ilmoitettiin 2005.5. Kylkilistat oli jätetty pois yleistyvän muodin mukaisesti. Etu- ja takapuskurit oli muotoiltu uudelleen, samoin etusäleikkö ja alasäleikkö. Takavaloissa oli uudet heijastinraidat. Sisällä kellon pohjaväri muuttui valkoisesta mustaksi. ESP-ajonvakautus oli vakiona Trendistä lähtien. Uusi lisävaruste oli Bluetooth, jolla matkapuhelin voitiin kytkeä osaksi auton audiojärjestelmää. Lisäksi järjestelmään oli integroitu puheohjausjärjestelmä.
Keväällä 2006 tuli erikoismalli Trend X, jossa oli vakiona Bluetooth, ääniohjaus ja vakionopeussäädin. Ghian ja Titaniumin syrjäytti Ghia X. Perusdiesel korvautui 2.0 TDCi:n 90-hevosvoimaisella versiolla.
Marraskuussa 2006 mallistoa supistettiin ja entisten mallien tilalle tulivat Limited-mallit. Niiden rinnalle jäivät vain Ghia X- ja ST-mallit. 1.8/110 hv ja 2.0 TDCi/90 hv moottoreilla varustetut Limitedit vastasivat aikaisempaa Ambiente-mallia. Muut perustuivat Trendiin lisättynä vakionopeussäätimellä.
Mondeo oli ensimmäisinä vuosinaan moninkertainen testivoittaja ja luokkansa mittapuu, johon muita verrattiin. Ajo-ominaisuudet olivat luokkansa parhaat. Erityisesti ohjaustuntuma päihittää useimmat tuoreemmatkin uutuudet. Joillakin talvirenkailla ajettavuus tosin muuttuu urissa hieman rauhattomaksi. Sisä- ja tavaratilat olivat myös luokkansa kärkeä.
Bensamoottorien suorituskyky ja kulutus kestivät hyvin vertailun kilpailijoihin. TD- ja myöhemmin TDdi-merkinnöillä kulkeneet Transitista lainatut dieselit sen sijaan eivät paljon kehuja saaneet. Tuoreemmat TDCi-dieselit olivat ajanmukaisia. Jousitus oli jämäkkä, mutta mukavuus oli silti keskitasoa parempi. Äänieristyksessä ja sisustuksen laadussa olisi ollut eniten kehittämisen tarvetta. Näihin asioihin saatiin lievää parannusta vuoden 2003 uudistuksissa. Kolariturvallisuudeltaan Mondeo on aikakautensa normaalitasoa. EuroNCAP-tähtiä se sai neljä.
Mondeon vakavin tyyppivika on ovien kittisaumojen ruostuminen. Nämä on tarkastettava huolellisesti käytettyä autoa ostaessa. Myös konepellin ja takaluukun saumat kannattaa tutkia. Ruostesuojaus on muiltakin osin keskimääräistä huonompi. Lähes kaikkia Mondeoita kohdannut tyyppivika on vetonivelten suojakumien irtoaminen. Tämä on korjattu monien paikkakuntien Ford-huolloissa kiinnittämällä ne paremmin ennen kuin vahinkoa on ehtinyt tapahtua. Näitä harvinaisempi ongelma on laturin hihnan kiristyspyörän laakerin rikkoutuminen.
Bensamalleissa on ollut ongelmia polttoainepumppujen kanssa. Dieseleissä ongelmakohtia on enemmänkin: sylinterikansi, ahdin, polttoaineensuihkutuksen vuodot, ilmamassamittari ja kytkin. Mondeon erittäin heikko tunkki on aiheuttanut vaaratilanteita Suomessakin. Tunkkia ei kuitenkaan vaihdettu parempaan, vaan sitä kiellettiin käyttämästä muuten kuin hätätapauksissa. Mondeot valmistettiin Belgian Genkissä.
Ensimmäisenä myyntivuotenaan Mondeo oli Suomen kolmanneksi ostetuin automalli. Siitä pudottiin muutama sija vuodessa sijalle 22. Aivan loppuvaiheessa myynti kuitenkin piristyi Limited-mallin edullisen hinnoittelun ansiosta. Dieselmallien myynti jäi kilpailijoihin verrattuna Suomessa melko vähäiseksi. Korimalleista ensimmäisinä vuosina niin sedanilla kuin farmarillakin oli noin 40 % myyntiosuus. Viimeisinä vuosina farmarin osuus nousi yli 50 %:n ja sedanin putosi 30 %:iin. Mondeota on käytetty poliisiautona mm. Suomessa ja Virossa.
Käytettynä Mondeo on hieman kilpailijoiden keskitasoa halvempi. Seuraavan sukupolven Mondeot tulivat Suomeen kesäkuussa 2007.
