Edellisen täydellisen uudistumisen jälkeen nyt mallimuutos on toteutettu paljon varovaisemmin. Muotoilu on ehkä liiankin samanlainen kuin aikaisemmin ja muutenkin otteet tuntuvat kovin varovaisilta. Vaikka muotoilu muistuttaa vahvasti entistä, on mittasuhteissa selkeää eroa. Uusi Focus näyttää entistä matalammalta lisääntyneen pituuden ja leveyden sekä voimakkaasti viistotun takalasin takia.
Focuksen ulkoleveys 184 cm on suuri ja asettaa haastetta parkkiruutujen mitoitukseen. Pieni perheauto onkin yhtäkkiä 10 cm leveämpi kuin W124-korinen Mercedes. Leveys on kuitenkin Volvon tapaan saatu hukutettua paksuissa ovissa oleviin turvarakenteisiin eikä sisäleveys ole yhtään suurempi kuin kilpailijoissa. Myös auton pituus ja akseliväli ovat luokan suurimpia, mutta muissakin suunnissa sisätilat vastaavat esim. Golfin ja Astran tiloja. Jalkatila takaistuimella riittää hyvin 185-senttisen etumatkustajan takana istuvalle saman mittaiselle, mutta pää ottaa kattoon takana. Leveyssuunnassa tila riittää kolmelle vain lyhyille matkoille. Kaikilta osin tavanomaista tämän kokoluokan uusimpien mallien joukossa.
Etuistuimella jalkatila ei ole aivan yhtä väljä kuin edeltäjässä leventyneen keskikonsolin takia, mutta ongelmaksi tämä ei muodostu. Koeajetussa Sport-varustelussa etuistuimet tarjoavat urheilullisen sivutuen. Tilaa istuimessa on kuitenkin riittävästi leveämmällekin selälle ja istuimista voi antaa hyvän arvosanan. Kiitettävässä istuimessa sivutukea olisi ainakin istuinosassa hieman vähemmän ja istuin olisi kokonaisuutena pehmeämpi. Istuinten välissä on hyvä kyynärnoja.
Tavaratila (385 litraa) on kooltaan luokan parhaimmistoa. Loiva takalasi tietysti rajoittaa suurten esineiden kuljettamista. Takaistuimen istuinosa taittuu myös ilahduttavasti monikäyttöasentoon toisin kuin saksalaiskilpailijoissa.
Näkyvyys eteen on moitteeton. Muotoilu heikentää näkyvyyttä taakse, mutta näkymä takalasin läpi on matala monissa kilpailijoissakin. Takalasinpyyhin on samanlainen käsittämättömän lyhyt kuin C-Maxissakin.
Focuksen moottorivalikoima ulottuu aluksi 1,4-litrasta 2,0-litraan ja dieseleitä on tarjolla kaksi 1,6-litraista ja 2,0-litrainen. Tehoversioita tulee myöhemmin ainakin 2,0-litraisena ja Volvon 2,5-litraista viitosturboakin huhutaan sovitettavan Focuksen konepellin alle. 1,8-litraiselle ei mallistossa ole katsottu olevan tilaa, joten 1,6-litraista enemmän tehoa bensakoneeseen haluavan on siirryttävä koeajettuun 2,0-litraiseen. Mazdan suunnittelema 2,0-litrainen oli ilahduttavan pirteä voimanlähde ja kiihdytykset sujuivat ripeästi silloin, kun luistonesto ei vienyt voimia liukkaiden olosuhteiden ja kitkarenkaiden takia.
Aivan tyhjäkäynnin tuntumassa moottori oli voimaton. Pitkät välitykset söivät ohituskiihtyvyyttä viitosella. Nämä pienet rajoitteet on helppo kiertää ja muilta osin 145-hevosvoimainen moottori on mainio voimanlähde Focuksen konepellin alle ja voimaa riittää varmasti vielä kuormatussa farmarissakin.
Focuksella on kova maine luokkansa ykkösenä ajo-ominaisuuksien osalta. Varsinaista taantumista tässä suhteessa ei ole tapahtunut, mutta kilpailijat ajavat pian ohi. Parantamista Focuksessa olisi lähinnä ohjauksessa, joka 2,0-litraisessa on sama sähköinen toteutus kuin C-Maxissa. Aivan edeltäjän ja Mondeon tasolle tunnokkuudessa ei ylletä.
Siinä moitteet. Focus on auto, joka tuntuu maantiellä luokkaansa isommalta. Auto istuu tiessä tukevasti ja käyttäytyy kaikissa ajotilanteissa sivistyneesti. Kaarreominaisuuksista ei saanut kunnolla käsitystä liukkaan kelin vuoksi. Kääntöympyrä on Focuksen kokoluokassa varsin suuri.
Sport-mallissa on vakio-Focuksiin verrattuna "urheilullinen jousitus". Alustan toiminta vaikutti jämäkältä, mutta ei kovinkaan epämukavalta. Lähinnä tulee mieleen BMW:n vakiojousitusten kaltainen onnistunut kompromissi urheilullisen jämäkkyyden ja mukavuuden välillä. Focuksen ostajien enemmistön mieleen vakiojousitus lienee kuitenkin miellyttävämpi: jos se on viritykseltään muiden Fordien perusjousitusten kaltainen, niin liiallisesta pehmeydestä sitäkään ei voi moittia. Teräväreunaiset epätasaisuudet nimittäin voisi ottaa vastaan hillitymminkin kuin Sport-jousituksella.
Äänieristystä on parannettu edelliseen malliin verrattuna etenkin alustaäänien osalta. Edelleenkin rengasmelu on kuitenkin vallitseva melunlähde. Moottorin ääni on sivistynyt. Kokonaisuutena Focuksen melutaso on luokassaan keskitasolla, joten parantamisen varaa olisi edelleen.
Fordin perusmallit ovat niukasti varustettuja ja myös Focus Ambienten varustelu on säästölinjalla. Siitä löytyy radio/kasettisoitin, 4 turvatyynyä ja keskuslukitus ilman kauko-ohjausta. Trend-varustelu on luokan normaalia perustasoa eli vakiona on ilmastointi, CD-soitin, pääturvatyynyt, kauko-ohjattu keskuslukitus ja lämmitettävät sähköpeilit.
Trendin paikan urheilullisena versiona on ottanut Sport, jossa on mainitut urheilulliset istuimet ja jousitus, sumuvalot, ajotietokone, nahkaratti ja korin väriset peilit. 1100 euron lisähintaan verrattuna Sportin anti on siis vähäinen. Malliston huipulla Suomessa on Ghia, josta löytyy mm. automaatti-ilmastointi, vakionopeussäädin ja sadetunnistin.
Lisävarustehinnat ovat enimmäkseen kohtuullisia. Metalliväri maksaa 500 euroa, lämmitettävä tuulilasi 260 euroa, ESP 800 euroa, vakionopeussäädin 540 euroa ja parkkitutka 650 euroa. Ilmastoinnin automatiikasta pyydetään 650 euroa ja Xenon-valoista 1290 euroa. Matkustajan turvatyyny ei ole poiskytkettävä, mutta mahdollisuus on ilmeisesti tulossa myöhemmin.
Hallintalaitteissa löytyy tiettyjä Ford-erikoisuuksia, kuten lasinpesuviiksi, mutta kokonaisuutena asiat ovat hallintalaitteiden osalta kunnossa. Radion käyttönapeissa on siirrytty Fordin aikaisemmasta iyksinkertaisesta toteutuksesta hieman muotoillumpaan toteutukseen eikä käytettävyys ole juurikaan kärsinyt. Sen sijaan lisävarustelistalla oleva Sony-radio on jo hieman vaikeaselkoisempi. Radion kauko-ohjaus on edelleen sijainniltaan huonossa paikassa ratin takana alavasemmalla, mutta muotoa on muutettu niin, että virhepainalluksia polvella ei tapahdu. Hansikaslokeron perälle on vaikea yltää kuljettajan paikalta.
Sisustuksen laatuvaikutelma on hieman kehittynyt edeltäjään verrattuna, mutta keskitason alle jäädään edelleen. Sisätilojen muotoilussa on erityisesti kojetaulun osalta siirrytty edeltäjän nuorekkaista linjoista yksinkertaisempiin muotoihin.
Focus on aikuistunut. Aivan kuin tavoitteena olisi ollut ominaisuuksien hiominen paremmalle tasolle ilman isoja muutoksia missään suhteessa ja sen ohella auton suuntaaminen enemmän vanhemman ostajakunnan makuun. Lopputulos on kuitenkin onnistunut melko hyvin. Focus on auto, jota ajaa mielellään ja joka tarjoaa monessa suhteessa luokan parhaimmistoon kuuluvia ominaisuuksia. Focus 2.0 voisi olla tässä luokassa hyvinkin se bensa-auto, jonka valitsisin pitkälle maantiematkalle. Ilahduttavaa on se, että bensamallien hinnat ovat säilyneet lähes ennallaan. Dieselit ovat sen sijaan valitettavan kalliita.
Vertailussa Seat Leon ja Volkswagen Gofl
