Ulkonäköön otettiin voimakkaasti vaikutteita kehuja saaneesta Grande Puntosta. Tekniikassa puolestaan on keskitytty parantelemaan Stilon ratkaisuja ilman suuria uudistuksia. Bravon ainoa korimalli on toistaiseksi 5-ovinen viistoperä.
Bravon akseliväli on edeltäjän tapaan 260 cm. Pituutta sen sijaan on sulavalinjaisempien muotojen ansiosta tullut lisää 8 cm. Korkeus on puolestaan madaltunut 3 cm.
Takapenkkiläisten pääntilaa ei ole uhrattu muotoilun takia, vaan sitä on riittävästi 185-senttisille ja sitä lyhyemmille matkustajille. Polvitilaa takaistuimella on vähemmän kuin useimmissa kilpailijoissa. Tässä suhteessa esimerkiksi Seat Leon on onnistunut paremmin yhdistämään muotoilun ja tilat.
Etuistuimet ovat näyttävän näköiset, mutta mukavuuden suhteen ei ole täysin onnistuttu. Ristiseläntuen kohdalla on voimakas kohoutuma ja ylempänä selkänoja kaartaa taakse. Sivutukea on rajallisesti ja istuinosan etureuna on varsin matalalla. Takaistuin on laimeasti muotoiltu ja kova.
Tavaratila on luokan keskiarvoa suurempi. Nostokynnys on poikkeuksellisen korkea. Istuinosa kääntyy eteen, joten laajennetun tilan pohja on jokseenkin tasainen. Näkyvyyttä rajoittavat paksut ja loivassa kulmassa olevat etupilarit sekä pienehkö takaikkuna.
Ulkopeileissä on korkeutta riittävästi, mutta ne voisivat olla hieman pidemmät. Loivan tuulilasin takia sisäpeili on varsin takana ja se on säädettävä tarkasti. Kääntöympyrä on melko pieni. Kylkilistoja ei ole. Varapyörä on korvattu renkaanpaikkaussarjalla.
Bravo-valikoima on Suomessa ainakin aluksi suppea. Bensamoottoreita on tarjolla kaksi 1,4-litraista. Ahtamaton on teholtaan 66 kW/90 hv ja ahdettu 110 kW/150 hv. Dieseleistä meille on valittu 1,9-litrainen teholtaan 88 kW/120 hv. Diesel on sama, jota on käytetty esim. monissa Opel-malleissa. Viitosella kiihtyvyyttä alkaa löytyä 90 km/h tienoilla. Vaihteita on siis käytettävä ahkerasti, mutta vetoalueelle päästyään moottorista löytyy puhtia mukavasti. Automaattivaihteistoa Bravoon ei ole saatavissa.
Bravon ohjauksen kehitystyö on jäänyt pahasti kesken. Todellista tuntoa ei ole lainkaan ja autoa joutuu ajamaan koko ajan, jotta suunta säilyy. Kaarteet sujuvat paremmin, sillä keskialueen ulkopuolella ohjauksen tunto on luonnollisempi. Jousitus ei ole onnistunut juurikaan ohjausta paremmin.
Normaalikuntoisella tiellä menossa on mukana jatkuva pieni täristys. Poikittaissaumat tuntuvat terävästi ja lisäksi kuuluvat ikään kuin rengasprofiili olisi erityisen matala. Suuret heitot sujuvat suhteessa hieman paremmin.
Rengasmelu on kilpailijoihin verrattuna kohtuullisen vaimea. Moottori naputtaa kylmänä dieselmäisesti ja myös lämpimänä se tulee esiin kuuluvasti kiihdytyksissä.
Bravon viidestä varustetasosta Suomeen on valittu Dynamic ja Sport. Dynamicin varustukseen sisältyvät mm. manuaali-ilmastointi, ajotietokone, 4 turvatyynyä, ajonvakautus, radio/CD ja molempien etuistuimien korkeussäätö. Sport-varustelun saa bensaturbon yhteydessä. Siinä on lisäksi mm. 17" aluvanteet, ikkunaturvatyynyt, sumuvalot ja radion säätimet ratissa.
Lisävarustevalikoima on melko runsas. Metallivärin (490 euroa) lisäksi harkinnan arvoisia ovat esim. ristiseläntuen säätö (90 €), etuistuimen keskikyynärnoja (190 €), aktiiviset pääntuet (290 €), vararengas (190 €) ja vakionopeussäädin (490 €). Näyttävimmät ja Bravon muotoihin hyvin sopivat metallivärit Maranellon punainen ja Maserati sininen on saatavissa vain Sport-malliin 590 euron lisähinnalla.
Myös sisustus on muotoiltu näyttävästi. Verhoilukangas on Dynamicissa tavanomaista, mutta Sportissa laadukkaan tuntuista. Kojetaulun pinnan sanotaan olevan hiilikuitujäljitelmää. Se piristää muovista ilmettä samoin kuin kiiltävä kojetaulun keskiosa näyttävine säätimineen.
Mittariston lasi kiiltelee auringossa. Kytkinpoljin on ainakin dieselissä tottumista vaativan teräväkäyttöinen. Radio ja ajotietokone ovat helppokäyttöisiä. Audiojärjestelmän ääni ei ansaitse kehuja.
Myynnin apuna on 5 vuoden takuu. Hinnaltaan 1,4-litrainen on melko kallis, mutta pienehköllä lisähinnalla saa bensaturbon tai dieselin.
Kilpailijavertailu vuoden 2009 Malleista.
