Uusi 300C on massiivinen ilmestys. Keula on korkea ja ikkunat pieniä. Pyörät ovat 18-tuumaiset. Kromia on käytetty varsin vähän. Tekniikassa apua on haettu MB:n E-sarjasta ja auto on edeltäjistään poiketen takavetoinen. Ulkomitoiltaan 300C vastaa lähes MB:n S-sarjaa. Sedanin rinnalle tulee farmari, joka USA:ssa tunnetaan nimellä Dodge Magnum.
300C:n tilankäyttö on tehotonta, mutta suurten ulkomittojen ansiosta sisätilat vastaavat suunnilleen Audi A6:n tasoa. Eli tilaa on hyvin tarjolla joka suuntaan. Tavaratila on myös suuri ja takaselkänoja on alaslaskettavissa kahdessa osassa. Etuistuinten takana ei ole lehtitaskuja. Etuistuinten välissä on jättikokoinen tavaralokero.
Näkyvyys taakse on matalan takalasin ja pääntukien takia huono. Matalat sivuikkunat eivät varsinaisesti haittaa näkyvyyttä, mutta saavat tunnelman sisällä ahtaammaksi. Ulkopeilit ovat suurikokoiset. Peruutustutka on vakiona.
300C:n perusmoottorit ovat tutut 2,7- ja 3,5-litraiset. Malliston houkuttimena on 5.7 V8 Hemi. Todennäköisesti suosituimmaksi nousee koeajettu 3,5-litrainen, joka tarjoaa 1,8-tonniseen autoon vaivattoman suorituskyvyn. Kiihtyvyyslukemia ei ilmoiteta, mutta tuntuma vastaa 9 sekunnin lukemaa. Vaihteisto on vanhanaikaisesti vain 4-portainen eikä vaihtamismukavuuskaan vastaa parhaimmistoa, ehkä osittain suurista portaista johtuen. MB:n kolmelitrainen diesel on tulossa myöhemmin.
Melutaso vastaa samanhintaisia eurooppalaiskilpailijoita. Ylimmäksi nousee rengasmelu, jonka voi kuitenkin luokitella kohtuulliseksi. Kuutoskoneen äänen osaa myös amerikkalainen virittää hienostuneeksi.
300C:n vakiovarustelu on varsin täydellinen: mukana on xenon-valot, muistilla varustettu etuistuinten sähkösäätö, ESP, 6 turvatyynyä, automaatti-ilmastointi, vakionopeussäädin ja radio/CD-soitin. 3,5-litraisissa varastomalleissa on lisäksi nahkaverhoilu, pähkinäpuukoristeet ja CD-vaihtaja hintaan 3950 euroa. Lisävarustelistalle jää vain sähkötoiminen kattoluukku (1800 euroa), sähkösäätöiset polkimet (420 euroa), Boston Acoustic 7 -kaiutinjärjestelmä (500 euroa) sekä navigointi.
Hallintalaitteista näkyvimmin tulee esiin suurikokoinen ohjauspyörä, jonka yläosa on varustepaketissa puinen. Mittarit ovat muista Chryslereistä tutut valkopohjaiset vanhanaikaisen näköiset. Tästä ei kuitenkaan ole haittaa käytölle lukuun ottamatta lievää mittariston peilaamista auringossa. Ohjauspyörässä on radion säätimet, mutta vakionopeussäädin on hyvin sijoitetussa, mutta pienikokoisessa viiksessä.
Sisustus on auton tyyliin sopivan hillitty ja tyylikäs. Tutustuessani 300C:hen ensimmäistä kertaa Genevessä keväällä, ensimmäinen ajatus oli, että tämän auton sisustus on ensimmäinen korkeatasoinen ja tyylikäs sisustus amerikkalaisessa autossa. Muotoilija on kerrankin ollut tehtävänsä tasalla, mitä ei voi sanoa esim. Cadillac CTS:n sisustuksesta.
300C:n kilpailijoiksi Euroopassa mainitaan Alfa 166, Volvo S80, Audi A6 ja BMW 5. Listaan voi lisätä Cadillac CTS:n, joka varmasti taistelee samoista asiakkaista. 300C on auto, joka herättää huomiota ja näyttää hintaansa kalliimmalta.
Vertailu
