Uusi malli oli tyyliltään lähellä edeltäjäänsä ja muotoilua kehuttiin varsin yksimielisesti onnistuneeksi. Kokoa oli kasvatettu mm. sen takia, että nyt oli tarjolla myös 7-paikkainen versio. Akseliväliä oli 110 mm ja pituutta 165 mm enemmän. Paino oli kuitenkin pysynyt entisissä lukemissa. Toki 2200 kg on mittava lukema sinänsä.
Sisustus oli muuttunut selvästi ylellisemmäksi. Keskikonsoli oli kallistettu hieman kuljettajaa kohti. Automaattivaihteiston elektroninen vaihdevipu oli myöhemmin muihinkin BMW-malleihin tullutta mallia. Kritisoitu iDrive ei edelleenkään ollut kovin intuitiivinen. Viimeistelyn laatu oli kutakuinkin saksalaisten BMW-mallien tasolla.
7-paikkaisen takaistuin soveltuu luonnollisesti lähinnä lapsille, ja myös tavaratila kutistuu kolmatta riviä käytettäessä minimaaliseksi. Keskirivillä tilat ovat kaikilta osin väljät. Myös tavaratila on varsin suuri. Leveyttä on runsaasti, mutta pituutta löytyi muutamista kilpailijoista enemmän. Kaadetut takaselkänojat jäävät selvästi vinoon asentoon. Takimmaiset istuimet taittuvat siististi pohjan alle. X5:lle tunnusomaisesti tavaratilan luukku on kaksiosainen ja alaosa kääntyy vaakatasoon. Istuimet ovat mukavat niin edessä kuin takana. Sivutukea tosin edessä saisi olla enemmän. Lisävarusteiset mukavuusistuimet edessä voidaan luokitella jo erinomaisiksi.
Maastoon X5:ttä ei ollut tarkoitettu eikä esimerkiksi varsinaisia tasauspyörästön lukkoja saanut lisävarusteena toisin kuin osaan kilpailijoista. Perusasetus sähköisesti ohjattuun monilevykytkimeen perustuvassa xDrive-nelivedossa oli 40 % eteen ja 60 % taakse. Tilanteen mukaan sähköaivot saattoivat ohjata vetoa 100 % jommallekummalle akselille. Uutta tekniikkaa edusti lisävarusteinen aktiiviohjaus, jonka välitys muuttui ajotilanteen mukaan. Sen viritys ei tosin saksalaistestien mukaan ollut vielä X5:ssä täysin onnistunut.
X5:n tärkein moottorivaihtoehto oli 3,0-litrainen diesel. Siinä oli aluksi tehoa 235 hv ja vääntöä 520 Nm. Samankokoisessa bensamoottorissa tehoa oli 272 hv ja 4,8-litraisessa 355 hv. Autoverotuksen muututtua bensaversiot jäivät Suomessa yksittäiskappaleiksi. Saksassa niitä on noin 5 % kannasta. BMW:n 3,0-litrainen dieselkuutonen on tunnetusti lajinsa parhaimmistoa samoin kuin ZF:n hienosti vaihtava 6-vaihteinen automaattivaihteisto, jolla kaikki X5:t varustettiin. Syksyllä 2007 perusdieselin rinnalle tuli kahdella turbolla varustettu 3.0sd, jossa oli tehoa 286 hv. Monen mielestä perusdiesel on X5:een riittävän tehokas, mutta tehokkaamman version hintalisä on käytettynä pieni, jos sellaisen onnistuu löytämään. Kulutus molemmissa on käytännössä samoissa lukemissa hieman 10 litran alapuolella sekalaisessa ajossa.
Kaikki X5:t oli varustettu run flat -renkailla, joita kritisoitiin kovuutensa takia. Uudemmat rf-renkaat ovat kehittyneet hieman mukavammiksi. Vakiovarusteena X5:ssä oli Suomessa mm. etu-, pää- ja sivuturvatyynyt, sadetunnistin, vakionopeussäädin, ksenonvalot, automaatti-ilmastointi ja Professional audiojärjestelmä. Näistä sadetunnistin, ksenonvalot ja ilmastointiautomatiikka olivat monissa maissa lisävarusteita. Yleisiä lisävarusteita ovat mm. nahkaverhoilu, taka-akselin ilmajousitus ja tasonsäätö, sähköllä säädettävät etuistuimet ja parkkitutkat.
Vuoden 2008 lopussa moottorivaihtoehtojen mallimerkinnät muutettiin pisteettömiksi. 35d oli edelleen 3,0-litrainen suuremmasta numerosta huolimatta.
Syksyllä 2009 esiteltiin X5 M, jossa oli ahdettu 4,4-litrainen V8 teholtaan 555 hv. Vakiovarusteena oli muiden malliversioiden lisäksi mm. navigaattori, varashälytin, sähkötoimiset urheiluistuimet sekä säätöjärjestelmät Adaptive Drive (säätyvä iskunvaimennus), Dynamic Performance Control (voimanjako takapyörien kesken) ja M Drive (ohjauksen, ajonvakautuksen, iskunvaimennuksen ja moottorin reagoinnin säätö).
Keväällä 2010 X5:lle tehtiin kevyt facelift. Uudistetun mallin erottaa parhaiten etupuskurista, joka ei enää ole osittain musta. Sisällä ainoa muutos on uudistettu ja aikaisempaa helpompi iDrive. Tekniikassa moottorit uudistettiin ja niiden teho nousi ja kulutus pieneni. 30d:ssä oli nyt tehoa 245 hv ja vääntöä 540 Nm. Kaksiturboisen dieselin tunnus oli nyt 40d ja siinä oli tehoa 306 hv. 35i:ssä oli edelleen 3,0-litrainen moottori, mutta teho oli nostettu 306 hevosvoimaan ja vääntö 600 Nm:iin. 50i:ssä oli nyt 4,4-litrainen kahdella turbolla varustettu moottori teholtaan 407 hv. M-versiota lukuun ottamatta vaihteisto vaihtui ZF:n 8-vaihteiseen. Lisävarusteeksi tuli uusimpia turvajärjestelmiä, kuten kaistavahti, aktiivinen vakionopeussäädin ja kuolleen kulman vahti.
Vuoden 2012 alussa mallistoon liitettiin X5 M50d. Kolmella turbolla teholukemiksi saatiin 381 hv ja väännöksi 740 Nm. Varustelu vastasi pääosin vakiomalleja lisättynä 19” pyörillä, urheilualustalla, sähkösäädettävillä urheiluistuimilla, parkkitutkilla, taka-akselin ilmajousituksella sekä alcantara/nahkaverhoilulla.
X5:n sisarmalli X6 esiteltiin keväällä 2008
X5:n sisarmalli X6 (E71) esiteltiin keväällä 2008. Coupemaista kattolinjaa lukuun ottamatta se on käytännössä sama auto kuin X5. Dynamic Performance Control oli vakiovaruste ja takaraideväli 7 cm suurempi. Tehokkaampi bensamoottori oli alusta alkaen 4,4-litrainen 50i. Muut moottorit uudistuivat X5:n faceliftin aikaan. Aluksi X6 oli vain 4-paikkainen, mutta myöhemmin mallistoon lisättiin 5-paikkainen versio. Keväällä 2010 tuli ActiveHybrid X6, jossa 50i:hin oli lisätty kaksi vaihteistoon yhdistettyä sähkömoottoria (67 ja 63 kW). Tavaratilan pohjan alla oli NiMH-akut, joilla voitiin parhaimmillaan ajaa pelkällä sähköllä 2,5 km. Kevyt facelift X6:lle tehtiin keväällä 2012.
X5 oli luokassaan varsin urheilulliseksi viritetty auto. Sen ajettavuus on korkeasta maavarasta huolimatta tukevaa ja suuntavakaata. 5-sarjan xDriveen verrattuna ajotuntuma on toki etäisempi. Sähköhydraulinen ohjaustehostin toimii asiallisesti. Jousitus oli kilpailijoita jämäkämmin ja mukavuus kärsii selkeästi. Parempaa mukavuutta saa aikaan, jos löytää säädettävällä iskunvaimennuksella varustetun yksilön. Kääntöympyrä on suurehko.
X5 on tilava auto - takaistuimelle mahtuu 3 aikuista paremmin kuin monessa muussa autossa. Melutaso on alhainen ja luopumalla run flat -renkaista se alenee edelleen.
Vikatilastoissa E70-mallin X5 sijoittuu hieman keskitason yläpuolelle, kun huomioidaan suurehko keskimääräinen ajomäärä. Saksalaisten vikalistoissa mainitaan vikakohteina etuakselin ja ohjauksen komponentit erityisesti raidetangot sekä moottorin ja vaihteiston öljyvuodot. Imusarjasta löytyy pahamaineiset läpät ennen faceliftiä olevissa dieseleissä. Takavalot saavat sisäänsä kosteutta. Autoissa, joilla on vedetty raskasta perävaunua, on odotettavissa mahdollisesti hintavia voimansiirtokorjauksia. Osat, huollot ja vakuutukset ovat X5:een varsin kalliita.
X5:n hinnat ovat varsin korkeita käytettynä. X6:t säilyttävät arvonsa yllättävästi vähintäänkin yhtä hyvin. E70:n tuotanto päättyi elokuussa 2013, kun seuraava X5 (F15) esiteltiin.
