Ilmastokeskustelu käy kuumana, ja perinteiset diesel- ja bensiinimoottorit ovat ryvettyneet päästöskandaaleissa. Kysyimme Toyota Finlandin tiedotuspäälliköltä Pekka Kerviseltä, onko autoilun tulevaisuus hybrideissä.
Ovatko dieselautot ilmastonmuutoksessa kaiken pahan alku ja juuri?
Yhden voimalinjavaihtoehdon syyttäminen ei ole reilua. Suomessa liikenteen päästöt muodostavat alle viidenneksen kokonaiskuormituksesta, ja siitä kokonaisuudesta suhteellisen pienen osan syyllistäminen vie keskustelun pois tärkeimmästä: siitä, miten päästöjä ja energiankulutusta tulisi tarkastella kokonaisuutena.
Dieselien hiukkaset ja typenoksidit on mahdollista puhdistaa, mutta onko dieseleillä sittenkään tulevaisuutta?
Kiristyvien päästömääräyksien myötä myös tekniikkaa kehitetään koko ajan eteenpäin. Samaisen lisääntyvän – ja myös kallistuvan – tekniikan kautta dieselvoimalinjat eivät kuitenkaan enää välttämättä pysty tarjoamaan mielekästä vaihtoehtoa varsinkaan premium-segmenttien ulkopuolella.
Ilmeisesti dieselautoa ei kannata enää ostaa, koska Toyotakin hehkuttaa vain hybridien puolesta?
Toyotalla päätös lopettaa dieselmoottorien kehittäminen henkilöautoihin on perustunut täysin kysynnän vähenemiseen ja toisaalta hybriditekniikkamme jatkuvaan kehitykseen. Hybridimme tarjoavat erittäin relevantin vaihtoehdon dieseleille kaikissa henkilöautosegmenteissä, kun taas dieselit tulevat pitämään pintansa vielä pitkään hyötyautoissamme ja Land Cruiserissa.
Hybridien termistö on melko sekava: pistokeladattava hybridi, itselataava hybridi, plug-in-hybridi….
Otimme käyttöön termin ”itselataava” selventääksemme tekniikkamme perusideaa: autoa ei voi ladata ulkopuolisesta lähteestä, vaan se ottaa talteen perinteisissä ajoneuvoissa hukkaan menevää jarrutusenergiaa ja hyödyntää sitä auton liikuttamisessa. Toyotan käyttämä tekniikka sallii kuitenkin myös plug-in- eli pistokeladattavat hybridit. Tällöin hybridijärjestelmän korkeajänniteakku on kapasiteetiltaan isompi, ja siinä on ulkopuolinen latausmahdollisuus – muuten tekniikka ei eroa itselataavan hybridimme tekniikasta.
Hybridejä on sekä bensiini- että dieselmoottorisia. Mikä on paras ratkaisu?
Toyotan hybriditekniikka perustuu aina termiseltä hyötysuhteeltaan huippuunsa hiottuun vapaastihengittävään bensiinimoottoriin. Tällainen moottori on suhteellisen yksinkertainen, pitkäikäinen ja edullinen mm. siksi, että se ei vaadi kallista pakokaasujen jälkikäsittelytekniikkaa, kuten diesel.
Mitä hyötyä on itselataavan hybridin mahdollistamasta parista sähköllä ajettavasta kilometristä, kun pääosa matkasta pöristellään ottomoottorin voimalla?
Sähköllä ajettava yhtämittainen matka on tosiaankin mallista ja olosuhteista riippuen 1–2 kilometriä. Hybriditekniikka mahdollistaa kuitenkin polttomoottorin ajoittaisen sammuttamisen ja sen toiminnan tukemisen jarrutuksissa talteen otetulla energialla. Sopivassa ajoympäristössä itselataavan hybridin on todettu liikuttavan autoa sähkön voimalla jopa yli puolet matkasta.
Eikö lataushybridi ole todellisempaa ekoajattelua kuin valtaosassa Toyotan malleista oleva itselataava?
Se riippuu voimakkaasti käyttöolosuhteista ja viime kädessä tietenkin siitä, miten ladattu sähkö on tuotettu. Plug-in-hybrideissä kuljetetaan lisäksi mukana ylimääräistä massaa ison akuston muodossa. Hyvin iso osa pistokehybridien käyttäjistä ei lataa autoaan ulkoisesta lähteestä kovinkaan usein, joten auton potentiaali jää silloin käyttämättä. Lopputuloksena on normaalia mallia raskaampi ja kalliimpi auto, mikä joka tapauksessa käyttää fossiilisia polttoaineita.
Missä olosuhteissa itselataavan hybridin taloushyöty saavutetaan, tuskin ainakaan jatkuvassa moottoritieajossa?
Toyotalla on erilaisia malleja, jotka eroavat toisistaan sekä polttomoottorin koon että akun kapasiteetin suhteen. 1,5-litraiseen moottoriin perustuva hybriditekniikka, mitä käytetään Yarisissa, tarjoaa parhaan hyödyn kaupunkiolosuhteissa ja maantieajossa. Moottoritieajossa taas mielekkäämpi vaihtoehto on joko 1,8-litraiseen moottoriin perustuva tekniikka (Prius, C-HR, Auris) tai RAV4:n 2,5-litraiseen moottoriin perustuva tekniikka. Vaihtelevissa ajo-olosuhteissa hybriditekniikan etu perustuu mm. jarrutusenergian talteenottoon, kun taas moottoritieajossa enemmänkin polttomoottorin huippuunsa viritettyyn hyötysuhteeseen.
Onko hybridi oikeasti niin taloudellinen kuin sen NEDC-normikulutusarvot antavat ymmärtää? Muuttuuko tilanne uuden, totuudenmukaisemman WLTP-mittaustavan myötä?
WLTP ei tuonut virallisiin kulutus- ja päästöarvoihin merkittäviä muutoksia. Esimerkiksi nelivetoisen RAV4 Hybrid AWD:n yhdistetty päästöarvo oli aiemmin 131 g/km, ja nyt se on WLTP-syklin mukaan 152 g/km, mikä on isolle katumaasturille erinomainen lukema. Vuonna 2019 markkinoille tulevan uuden sukupolven nelivetomallin WLTP-päästöarvo on 137 g/km.
Lue juttusarjan kaikki artikkelit täältä.
Autotalli.com
Hybridiautot
Diesel-autot
Lue myös:
Harkitsetko hybridiautoa? Ota nämä kaikki asiat huomioon
Tällaisia käytettyjä autoja suomalaiset ostavat ulkomailta - dieselin osuus edelleen suuri
Volvo on pistokehybridien kuningas - katso suosituimmat automallit ja -merkit
Teksti: Pekka Virtanen
Kuva: Teemu Granström
